19.1.2012 SDP:N SIVISTYVALIOKUNTARYHMÄ VIERAILI TURUSSA

 

tiedote 19.1.2012 / Sdp:n sivistysvaliokuntaryhmä tutustui yhteiskuntatakuun toteuttamisen lähtökohtiin ja edellytyksiin Turussa 18.-19.1.2012

Sdp:n sivistysvaliokunnan jäsenet, kansanedustajat Tuula Peltonen, Pauliina Viitamies, Anneli Kiljunen ja turkulainenEeva-Johanna Eloranta tutustuivat yhteiskuntatakuun toteuttamisen lähtökohtiin ja edellytyksiin Turun ammatti-instituutissa ja erityisopetusta peruskoululaisille järjestävässä Luolavuoren koulussa 18.-19.1.2012.

Nykyisen hallituksen ohjelmassa on sitouduttu toteuttamaan nuorten yhteiskuntatakuu vuoteen 2013 mennessä. Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, harjoittelu-, opiskelu, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. Kunnat ja oppilaitokset ovat avainasemassa yhteiskuntatakuun toteuttamisessa. Keskeistä on nuoren palvelutarpeen arvioiminen, yksilöllisten jatkosuunnitelmien tukeminen sekä palvelujen ja toimenpiteiden tarjoaminen mahdollisimman pian, jotta nuoren työttömyys tai tilanne, jossa nuori on ilman opiskelupaikkaa, ei pitkittyisi. Turussa yhteiskuntatakuun toteuttamisessa ollaan jo pitkällä. Keväällä 2011 peruskoulusta valmistuneista oppilaista yksikään ei jäänyt ilman aloituspaikkaa. Turun Ammatti-instituutissa muistutettiin kuitenkin siitä, että opintojen keskeytyminen on edelleen suuri ongelma. Varsinais-Suomessa on keskeyttämisten kohdalla panostettu erityisesti tiedon kulkuun. Vieraskuntalaisten opiskelijoiden keskeyttämisistä lähtee välittömästi tieto opiskelijan kotikuntaan, jolloin nuoria Pelkän opiskelupaikan saaminen ei riitä turvaamaan nuoren tulevaisuutta, vaan opiskelun olisi myös johdettava tutkintoon asti ja sitä kautta työelämään.

Yhteiskuntatakuun toteutumisessa kaikilta osin on kuitenkin vielä suuria puutteita erityisoppilaiden, kuten vammaisten, autistien, asperger-lasten ja vaikeista oppimisvaikeuksista kärsivien kohdalla. Näihin ryhmiin kuuluvien nuorten koulutuksen tulisi olla yhä enemmän esillä puhuttaessa yhteiskuntatakuusta, sillä heidän jatkokoulutusmahdollisuuksien vähäisyys unohdetaan usein lähes kokonaan.

Jokaisella nuorella on oltava oikeus koulunkäyntiin, opiskeluun sekä ammatin hankintaan. Tällä hetkellä opintojen yhdenvertaisuus toteutuu hyvin perusopetuksessa, mutta sen jälkeen eriarvoisuus koulutusmahdollisuuksissa lisääntyy huomattavasti. Tästä asiasta kannetaan suurta huolta Turussa, joka tarjoaa perusopetusta yli kymmenen ympäristökunnan erityistä tukea tarvitseville oppilaille. Peruskoulun päätyttyä osalle näistä nuorista perinteisen ammatillisen perustutkinnon suorittaminen edes mukautettuna on liian haastavaa. Luolavuoren koulunkaan kaikille peruskoulunsa päättäville erityistä tukea tarvitseville oppilaille ei ole tarjolla sopivia jatko-opintomahdollisuuksia, ja joka vuosi heistä 20 % jää ilman mitään jatkopaikkaa. Erityisen suuri tämä ongelma on laajaa tukea tarvitseville oppilaille, joista noin puolet jää ilman jatkopaikkaa. Maakunnallisen MAST-hankkeen tiimoilta onkin vedottu opetusministeri Jukka Gustafssoniin, jotta osatutkintojen suorittamismuotoja ja -tapoja kehitettäisiin niin, että niiden järjestäminen olisi oppilaitosten kannalta mielekästä. Tällä hetkellä osatutkinnon voi suorittaa vain opinnot keskeyttämällä, ja tämä taas vaikuttaa negatiivisesti sekä tuloksellisuusrahoitukseen että valtionosuuksiin.

Varsinais-Suomessa erityistä tukea tarvitsevien jatkokoulutusmahdollisuuksien puute on erityisen suuri ongelma, sillä erityisammattikouluissa on aloituspaikkoja aivan liian vähän, niiden määrä vaihtelee vuosittain, ja myös toimintakeskusten paikkamäärät ovat rajalliset. Lisäksi tarvittaisiin koulutustarjonnan monipuolistamista, sillä esimerkiksi Varsinais-Suomessa koulutusvaihtoehtoja on todella vähän, lähinnä puutarha- kiinteistönhuolto- ja cateringaloilla.

Lisäksi valmentavan koulutuksen aloituspaikkoja tarvittaisiin kipeästi lisää. Samalla kun kannetaan huolta lähikoulujen- ja lukioiden säilymisestä, joutuvat erityisoppilaat muuttamaan usein jopa satojen kilometrien päähän sisäoppilaitoksiin jatko-opiskelupaikan saadakseen.

Luolavuoren koulussa erityisoppilaiden jatkokoulutus- ja kuntoutusmahdollisuuksista kertoivat mm. koulun rehtori Hannele Mustonen sekä Turun Bovallius-ammattiopiston rehtori Olavi Uitto.

Kehitysvammaisilla, autisteilla ja asperger-lapsilla opitut taidot unohtuvat nopeasti. Jo yksikin välivuosi voi tarkoittaa suurta taantumista elämänhallintataidoissa ja työkyvyssä ja saattaa johtaa jopa loppuelämän mittaiseen laitostumiseen. Lisäksi autistien ja asperger-syndroomasta kärsivien itsemurhariski kasvaa huomattavasti. Siksi olisikin erityisen tärkeää juuri näiden nuorten päästä välittömästi jatko-opintoihin tai työelämään kiinni. Työhaluja erityistä tukea tarvitsevilla nuorilla riittää, ongelmana on nimenomaan työpaikkojen vähäisyys. Tällä hetkellä lähinnä kunnat työllistävät vajaakuntoisia, ja Luolavuoren koululla käytiinkin vilkasta keskustelua siitä, kuinka yritykset saataisiin työllistämistalkoisiin mukaan. Suurena ongelmana työllistymisessä pidettiin yleistä asenneilmapiiriä. Vammaisiin ei aina osata suhtautua, ja tietoa on vähän. Vaikuttaakseen tulevaisuuden työvoiman asenteisiin Luolavuoren koulu ja Turun Ammatti-instituutti perustivatkin viime syksynä yhteistyöhankkeen, jossa erityisoppilaat käyvät harjoittelussa ammatti-instituutissa tavallisella luokalla. Näin ammatti-instituutin opiskelijat oppivat työskentelemään vammaisten kanssa jo opiskeluaikana.

Luolavuorenkin koulussa erityisoppilaiden oppivelvollisuus kestää 11 vuotta. Yhden erityislapsen kohdalla kustannukset oppivelvollisuuden suorittamisesta on noin 220 000 euroa. Kustannusten näkökulmasta on täysin käsittämätöntä, että joissain tapauksissa kaikki saavutetut tulokset on menetetty parissa vuodessa, mikäli nuori ei saa jatko-opinto- tai kuntoutusmahdollisuutta. Lisäksi hukkaan heitettyä elämää ja inhimillistä tuskaa ei voi millään rahalla mitata.

 

Kommentit pois päältä artikkelissa 19.1.2012 SDP:N SIVISTYVALIOKUNTARYHMÄ VIERAILI TURUSSA