Informaatioyhteiskunta rikkoo mielen?

Mielenterveysongelmat ovat suurin työkyvyttömyyttä aiheuttava sairaus Suomessa. Niiden takia työkyvyttömyyseläkkeellä on noin 90 000 suomalaista. Yleisimpänä syynä siihen on masennus, mikä on 38 000 työkyvyttömyyseläkkeen syynä. Joka päivä Suomessa jää 12 ihmistä työkyvyttömyyseläkkeelle tästä syystä. Lähes puolet heistä on nuoria alle 30-vuotiaita. Masennuslääkkeitä käyttää yli 400 000 suomalaista. Mielenterveysongelmat ovat syynä jo joka neljänteen sairauslomapäivään. Työuupumuksen oireita on kuukausittain joka neljännellä suomalaisella, vakavia uupumusoireita 2-3 prosentilla suomalaisista.  

Mielenterveysongelmat eivät siis ole enää mikään pienen ihmisryhmän ongelma, vaan ne koskettavat yhä useampia sairastuneita ja heidän läheisiään. Joka viides alaikäinen lapsi elää perheessä, jossa vanhemmalla on mielenterveyden ongelma, ja näillä lapsilla on kohonnut riski sairastua myöhemmin itsekin.

Yhteisöllisyyden puute

Syitä mielenterveysongelmien lisääntymiselle löytynee ainakin modernista elämäntavasta, jossa yhteisöllisyys ja ihmisten välinen kanssakäyminen on voimakkaasti vähentynyt, samalla kun television, internetin, sosiaalisen median, pelikonsoleiden ja tietokonepelien parissa vietettävä aika on kasvanut koko ajan. Siirtymisemme talouden kehityksessä informaatioteolliseen vaiheeseen, on mielen kuormittuminen saanut uudet ulottuvuudet ja kuormittumisesta on alkanut seurata yhä uusia ja merkittäviä mielenterveydellisiä häiriöitä. Työelämässä yhä useammissa ammateissa istutaan omissa työpisteessään ja lähin työkaveri on tietokone ja puhelin, jotka seuraavat mukana vapaa-ajallakin. Arkinen työpäivän yhteisöllisyys saattaa puuttua eikä työyhteisöllä ole välttämättä enää merkitystä. Myös lasten ja nuorten kanssakäyminen ikäistensä kanssa on vähentynyt samoista syistä.

Mielenterveysongelmat vaikuttavat myös tuotantokykyyn

Meidän tulee pikku hiljaa alkaa ymmärtää, että hyvä mielenterveys on se tuotantokyvyn voima, johon on panostettava. Sen aiheuttamat menetykset ovat todellinen kansantaloudellinen uhka. Ne lyhentävät työuria ja rasittavat työelämän tuottavuutta, puhumattakaan siitä kaikkein raskaimmasta kustannuksesta, inhimillisestä kärsimyksestä sairastuneille ja heidän läheisilleen. Lisääntyvä mielenterveysongelmien kansanterveydellinen taakka on saatava hallintaan. Niukkenevat resurssit tulee käyttää mielenterveyttä tukevan pohjan luomiseen ja samalla tuotannollisen kapasiteetin ja hyvinvoinnin vahvistamiseen. Miten tämä käänne saadaan aikaan, on sellainen kansanterveyden ja kansantalouden haaste, jota pitäisi toden teolla ryhtyä ratkaisemaan.

2 kommenttia kirjoitukseen “Informaatioyhteiskunta rikkoo mielen?”

  1. Moi Eeva-Johanna!

    Mihin tilastoon perustuu tämä: ”Niiden takia työkyvyttömyyseläkkeellä on noin 90 000 suomalaista. Yleisimpänä syynä siihen on masennus, mikä on 38 000 työkyvyttömyyseläkkeen syynä.”

    Itse olen käsittänyt että mt-syistä on työkyvyttömyyseläkkeellä yli satatuhatta suomalaista.

  2. Maria Virtanen 16.4.2014 klo 20:10

    Parahin Eeva-Johanna,

    Ovatko mielen vaikeudet/sairaudet lisääntyneet vai onko muu sairastaminen vähentynyt? Lastensuojelun voimahahmo Jyrki Ritamo muisti aina tilastotarkasteluissa muistuttaa, että hevosvarkaudet ovat vähentyneet – mutta autovarkaudet vastaavasti vähentyneet.

    Vakavasti puhuen yleisimmät kansansairaudet ovat luonteeltaan sellaisia, että niihin löytyy yleistettävissä olevia ennaltaehkäisyn, hoitamisen ja kuntouttamisen keinoja. Erikoissairaanhoito on voinut tuotteistaa esim. polvi- ja lonkkaleikkaukset niin hyvin, että potilaat todella ”paranevat” proteeseistaan huolimatta liikunta- ja työkykyisiksi.

    Mielen terveysongelmat (tietoisesti erikseen kirjoitettuna) ja niiden tutkiminen ja hoitaminen ovat oppimis- ja työkyvyn ylläpitämisessä ja parantamisessa oma lukunsa. Kärsimys on mitä yksilöllisin, vaikka sen syntyyn vaikuttavat alun perin kovin monet asiat. Jos minulta kysyttäisiin, panostaisin turvallisuuteen s.o. pysyvyyteen ja jatkuvuuteen – koskee se sitten perheitä tai oppimis/työympäristöjä.

    Haavoittuvaisimmat ja herkimmät tarvitsevat perusturvan lisäksi ylimääräistä tukea. Kun se annetaan ajankohtaisesti, monen mieli säilyy eheänä myös informaatioyhteiskunnassa.