Nyt on omaishoidon vuoro

Eduskunnassa päätöksiä tehdään varsin tarkkaan sen mukaan mitä hallitusohjelmassa on kulloinkin päätetty. Kaikkea hyvää ei olekaan mahdollista yhdessä eduskuntakaudessa hoitaa. Ikäihmisten kannalta tämän kauden tärkein asia on ollut viime kesänä voimaan tulleen vanhuslain säätäminen, jonka myötä ikäihmisten, myös omaishoidettavien, tilanne on ainakin lain tasolla reippaasti parantunut. Uusi laki alkaa pikku hiljaa näkyä myös kunnissa, jotka näitä palveluita asukkailleen järjestävät. 

Ikävä kyllä omaishoitoon liittyen ei hallitusohjelmaan saatu juurikaan kirjauksia. Osasyynä oli erimielisyys toimenpiteistä. Silloinen peruspalveluministerimme Guzenina-Richardson (sd) oli kuitenkin kaukaa viisas ja asetti kansallisen omaishoidon kehittämisohjelman valmisteluun. Ohjelma onkin vastikään saatu valmiiksi. Nyt meillä on varsin hyvät suuntaviitat siitä miten omaishoidon tilannetta tulee parantaa. Toivottavasti ensi kevään eduskuntavaaleissa omaishoito nousee esille.

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma

Tärkeintä on tietenkin omaishoitajien aseman vahvistaminen, yhdenvertaisuus asuinpaikasta riippumatta ja jaksamisen tukeminen. Ohjelmassa esitetään uutta lakia sopimusomaishoidosta. Siinä säädettäisiin sopimusomaishoidon edellytyksistä, hoitopalkkioiden valtakunnallisesta tasosta ja palkkioluokista sekä sopimusomaishoitoa tukevista palveluista. 

Hoitopalkkioluokkia olisi kolme, jotka määrittyisivät hoidon vaativuuden ja sitovuuden mukaan. Palkkiota korotettaisiin nykyisestä. Kaikilla hoitopalkkion saantiperusteet täyttävillä olisi jatkossa niin sanottu subjektiivinen oikeus palkkioon eikä sen saaminen ei enää riippuisi siitä sattuuko kunnan kassassa olemaan siihen rahaa. Ohjelmassa esitetään vastuuhenkilön nimeämistä omaishoitajan ja hoidettavan tueksi sekä kaikille sopimusomaishoitajille oikeutta lakisääteiseen vapaaseen, joita olisi kahdesta kolmeen päivään kuukaudessa sekä säännöllisiin terveystarkastuksiin. Tarkoitus on myös edistää toimintamalleja, joilla pienten lasten vanhemmat ja iäkästä tai sairasta läheistään hoitavat voivat nykyistä joustavammin tehdä lyhyempää työpäivää tai ottaa palkatonta vapaata työstä yhdessä työnantajan kanssa sopimalla. Myös muita kuin sopimusomaishoitajia ehdotetaan tuettavaksi tarpeen mukaan palveluiden ja muun tuen avulla.

Omaishoidolla on myös kansantaloudellisia vaikutuksia

Omaishoidon tuella tehdyn hoitotyön laskennallinen arvo on nykyisin noin 1.7 miljardia euroa ja omaishoidon tuen kustannukset noin 450 miljoonaa euroa vuodessa. Omaishoidon tuki vähentää julkisia palvelumenoja arviolta 1,3 miljardia euroa vuodessa. Kehittämisohjelman toteuduttua omaishoidon vuosikustannukset tuplaantuisivat, kun sopimusomaishoitajien määrä kasvaisi nykyisestä noin 40 500 henkilöstä noin 60 000 henkilöön vuodessa. Näin toimimalla voimme kuitenkin hillitä muiden hoitomuotojen kustannusten kasvua. Ilman omaishoitajien tekemää arvokasta työtä emme selviä, mutta omaishoitaja tarvitsee tekemälleen työlle tukea sekä työstään kunnon korvauksen. ”Teette arvokasta työtä”-toivotukset eivät omaishoitajaa paljon auta.

 

4 kommenttia kirjoitukseen “Nyt on omaishoidon vuoro”