Yksinasumisen haasteet

Vanhanpojan ja vanhanpiian veroa maksettiin meillä Suomessa vielä 1970-luvulla. Vaikka nuo verot on jo poistettu, lienee nykyisissä vero-, maksu- ja etuusjärjestelmissä yksineläjien näkökulmasta vielä epäedullisia ja perusteettomia piirteitä. Suomalainen yhteiskunta kun on monella tavoin rakentunut kahden tulonsaajan kotitalouden kulutuksen ja maksukyvyn mukaan. Vaikkapa kotitalousvähennyksen saa yksinasuja vain kerran, kun pariskunta saa se kahteen kertaan tai yksinasuva maksaa usein saman verran jätemaksua kuin vaikkapa nelihenkinen perhe. 

Yksinasujien määrä kasvaa

Suomessa yli miljoona ihmistä elää yksin. Yhden hengen asuntokuntien lisääntyminen ja väestön vanheneminen ovatkin suurimpia väestötrendejä. Yhden hengen asuntokuntien osuus on jo 40 prosenttia koko maassa. Näihin yhden hengen talouksiin kuuluu niin nuoria opiskelevia sinkkuja kuin leskivanhuksiakin, mutta suurin osa yksinasuvista on 35-64-vuotiaita.

Yksin eläminen tekee haavoittuvaksi sekä taloudellisesti että tunnetasolla vaikkei se automaattisesti mikään ongelma olekaan. Yksinelävillä on tutkimusten mukaan keskimäärin enemmän puutteita hyvinvoinnissaan kuin muulla väestöllä. Yksin eläminen on riski erityisesti miehille. Yksin eläminen altistaa myös köyhyydelle. Toimeentulotukea saaneista kotitalouksista peräti 70 prosenttia on yhden hengen talouksia.

Yksinelävän pitää myös selviytyä taloustöistä yksin ja tehdä ne elämän suuret päätökset yksin. Sairastuminen tai työttömäksi jääminen voi olla erityisen vaikea paikka yksinelävälle. Yksinäisyys ja turvattomuus ovat varsinkin ikääntyvien yksinasujien ongelmia. Heitä onkin paljon, sillä yli 65-vuotiaista asuu yksin 70 prosenttia.

Yhteiskunnan pitää huomioida yksinasujien tarpeet

Uudenlaiset asumismuodot voisivat tuoda ratkaisun monen yksinasujan ongelmiin. Yhteisöllinen asuminen, jossa voi saada ja antaa naapuriapua voisi tuoda turvaa monille yksineläville ja etenkin ikääntyneille. Monessa tapauksessa myös hoivan ja avun tarve voisi vähentyä.

Perhepolitiikan tärkeää asemaa ei tule kiistää, lapsi- ja perheystävällistä yhteiskuntaa tulee tavoitella edelleenkin. Sen ei pidä kuitenkaan pois sulkea yksinelävien yhdenvertaista kohtelua yhteiskunnassa, vaan yksin elämisen erityispiirteet tulee ottaa paremmin huomioon.

Yksinasuvien elämäntilanne, terveys, sosiaaliset suhteet ja elämänlaatu ovat parhaillaan Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen selvitettävänä. Syyskuussa julkaistavassa selvityksessä on ehdotuksia myös jatkotoimiksi. Niiden on syytä jalostua jatkotoimiksi kun seuraavan hallituskauden ohjelmaa mietitään.

Kommentit pois päältä artikkelissa Yksinasumisen haasteet