Ikäihmisen niukkaa elämää

Ystävättäreni äiti teki elämäntyönsä kotipalvelun työntekijänä ja elätti pienellä palkallaan perheensä yksinhuoltajana. Nämä pienipalkkaiset naiset ovat elämänsä aikana oppineet selviytymään vähällä. Vaatimaton ruoka on totuttu tekemään alusta asti itse, vaatteet paikataan ja nuukasti eletään. Eläkeläisenä hänen eläkkeensä jäi alle 1200 euron, jolla piti selviytyä asumiskuluista, sähköstä, ruoasta, lääkekuluista ja lopulta kotipalvelumaksuistakin. 

Suomessa on liian paljon pienituloisia eläkeläisiä. Heidän asemansa kaipaa parannusta. Suomen 1,4 miljoonan eläkeläisen keskimääräinen kuukausieläke on noin 1550 euroa. On hyvä, että valtiovarainministeri Antti Rinteen, sd, esitys eläketulovähennyksen korottamiseksi maamme pieni- ja keskituloisten eläkkeensaajien ostovoiman parantamiseksi toteutui maan hallituksen budjettiriihessä. Tämä parantaa eläkeläisten ostovoimaa sekä torjuu eriarvoistumiskehitystä. Keskimääräistä eläkettä saavalle tämä tietää noin sadan euron tulon lisäystä vuodessa. Ikävää sen sijaan on, että Rinteen esittämä kymmenen euron korotus takuueläkkeeseen, kaikkein heikoimmassa asemassa oleville ikäihmisille, ei kelvannut muille hallituspuolueille. Takuueläkehän on vain 736,64 euroa.

Indeksijäädytyksen tuskaa

Eläkkeisiin sovittu 0,4 prosentin indeksijäädytys tuntuu monista eläkkeensaajista ikävältä siitäkin huolimatta, että myös palkkoja ja suurta osaa muita etuisuuksia sovittiin korotettavan vain tuon saman 0,4 prosenttia kuin eläkkeitäkin. Toivoa sopii, että voisimme seuraavien eduskuntavaalien jälkeisessä hallituksessa hyvittää tämän jäädytyksen tulevien indeksitarkistusten yhteydessä ja helpottaa sitä kautta ikäihmisten selviytymistä arjestaan.

Vanhuspalvelulailla vauhtia hyvinvointiin

Reilu vuosi sitten voimaan tullut vanhuspalvelulaki lähtee siitä, että kotiin vietävät palvelut ovat ykkösasia ja laitosasumista tarjotaan vasta kun kotona ei pärjää. Pienet tulot eivät oikein kotiin saataviin palveluihin kuitenkaan tahdo riittää. Siivouspalvelu maksaa noin 30 euroa tunnilta ja vaikka siihen saa kotitalousvähennyksen ja kunnan siivoussetelin jää maksettavaa silti toistakymmentä euroa. Näin ollen palvelu jää usein hankkimatta tarpeesta huolimatta. Samoin kauppakassin tilaaminen kotiin maksaa aina jotakin ylimääräistä.

Vanhuspalvelulain henkeä ei ikävä kyllä ole kaikissa kunnissa vielä sisäistetty. Monissa hoitoyksiköissä on henkilökuntaa edelleen liian vähän. Kotihoitoa pitäisi kehittää huomattavasti enemmän sisältäen myös virikkeellistä päivätoimintaa. Kodista ei saisi tulla vanhuksen vankilaa. Myös hoitotyöntekijöiden perus- ja täydennyskoulutusta olisi kehitettävä erityisesti kuntouttavan hoidon toteutumiseksi ja muistisairaiden kohtaamiseksi.  Laitoshoidon vähentämiseksi tarvittaisiin lisää yhteisökoteja kuten tehostettua palveluasumista ja ryhmäkoteja. Jonotus kunnallisiin palvelutaloihin kestää pitkään.  Yksityisten palvelutalojen vuokriin ja palvelumaksuihin taas harvemman eläkeläisen tulotaso riittää. Ongelmia on, mutta ne ovat ratkaistavissa, kunhan vain halua riittää.

Uusia keinoja ikäihmisten tukemiseen

Kunnissa tulisikin alkaa miettiä uusia tapoja etenkin ikäihmisten kotona asumisen tukemiseksi. Voisivatko vaikkapa erilaiset järjestöt tulla niiden ikäihmisten avuksi, joilla ei kerta kaikkiaan ole varaa kotiin vietävien palveluiden kuten siivous tai kauppa-avun maksamiseen? Voisiko kaupunki tulla vapaaaehtoistyötä vastaan vaikkapa maksamalla heidän matkakulunsa?

Vai olisiko ratkaisuna vanhuslisä, jolla apua tarvitsevat ikäihmiset voisivat hankkia itselleen siivouspalveluita ja kauppa-apua oman selviytymisensä tueksi – vähän samaan tapaan kuin lapsiperheet saavat tukea lasten tarpeista aiheutuvien kulujen kompensoimiseksi.

 

 

 

Yksi kommentti kirjoitukseen “Ikäihmisen niukkaa elämää”

  1. eeva kokkonen 12.9.2014 klo 12:02

    Tervehdys, nyt on taas aika vähän kommentoida, tuntuu vaan siltä näin vanhuksesta, että voimat vähenee, eläke ei riitä, mutta periksi ei voi antaa. Jotenkuten pärjää, kun ei ole tottunut pröystäilemään, velkaakin on täytynyt tehdä, mutta aina on pitänyt muistaa, että sen verran vaan, minkä on voinut saada. Nyt pitää vähän liittää politiikkaa mukaan, tämä Ukrainan asia hiertää liiaksi idän ja lännen välejä, mutta kaikki alkoi kuitenkin suurista veloista, mitkä Ukraina oli jättänyt maksamatta ja valuutta kerääntyi valtaapitävien tileille ko.maassa, tavallinen kansa jäi jyrän alle. Velat täytyy kuitenkin jotenkin selvittää ja siinä vaiheessa velkoja otti itselleen Krimin, vapaus on tärkeä kaikille, myöskin turvallinen ja hyvä elämä kuuluu kaikille, mutta elämässä on niin, että se jolla on eniten voimaa, määrää asioista ja voimaa yleensä on sillä, jolla on eiten rahaa tai muuta omaisuutta. Kuulin ministerin(kok) puheenvuoron, missä mainittiin Ukraina syylliseksi kyseiseen selkkaukseen, siltähän se nyt näyttää, mutta syyt on syvemmällä !!