Ystävättäreni äiti teki elämäntyönsä kotipalvelun työntekijänä ja elätti yksinhuoltajana pienellä palkallaan perheensä. Nämä pienipalkkaiset naiset ovat elämänsä aikana oppineet selviytymään vähällä. Vaatimaton ruoka on totuttu tekemään alusta asti itse, vaatteet paikattu ja nuukasti eletty. Eläkeläisenä hänen eläkkeensä jäi alle 1200 euron, jolla piti selviytyä asumiskuluista, sähköstä, ruoasta, lääkekuluista ja lopulta kotipalvelumaksuistakin.

Suomessa on liian paljon pienituloisia eläkeläisiä. Heidän asemansa kaipaa parannusta. Suomen 1,4 miljoonan eläkeläisen keskimääräinen kuukausieläke on noin 1550 euroa. On hyvä, että valtiovarainministeri Antti Rinteen, sd, esitys eläketulovähennyksen korottamiseksi maamme pieni- ja keskituloisten eläkkeensaajien ostovoiman parantamiseksi toteutui maan hallituksen budjettiriihessä. Tämä parantaa eläkeläisten ostovoimaa sekä torjuu eriarvoistumiskehitystä. Keskimääräistä eläkettä saavalle tämä tietää noin sadan euron tulon lisäystä vuodessa. Ikävää sen sijaan on, että Rinteen esittämä kymmenen euron korotus takuueläkkeeseen ei kelvannut muille hallituspuolueille. Reilun seitsemänsadan takuueläkettähän saavat yleensä ilman työuraa olleet, mm. kotiäidit ja emännät.

Eläkkeisiin aiemmin sovittu 0,4 prosentin indeksijäädytys tuntuu monista eläkkeensaajista ikävältä siitäkin huolimatta, että myös palkkoja ja suurta osaa muita etuisuuksia korotetaan vain tuon saman verran eli 0,4 prosenttia. Toivoa sopii, että voisimme seuraavien eduskuntavaalien jälkeisessä hallituksessa hyvittää tämän jäädytyksen tulevien indeksitarkistusten yhteydessä ja helpottaa sitä kautta ikäihmisten selviytymistä arjestaan.

Reilu vuosi sitten voimaan tullut vanhuspalvelulaki lähtee siitä, että kotiin vietävät palvelut ovat ykkösasia ja laitosasumista tarjotaan vasta kun kotona ei pärjää. Pienet tulot eivät oikein kotiin saataviin palveluihin kuitenkaan tahdo riittää. Siivouspalvelu maksaa noin 30 euroa tunnilta ja vaikka siihen saa kotitalousvähennyksen ja kunnan siivoussetelin jää maksettavaa silti toistakymmentä euroa. Näin ollen palvelu jää usein hankkimatta tarpeesta huolimatta. Samoin kauppakassin tilaaminen kotiin maksaa aina jotakin ylimääräistä.

Vanhuspalvelulain henkeä ei ikävä kyllä ole kaikissa kunnissa vielä sisäistetty. Monissa hoitoyksiköissä on henkilökuntaa edelleen liian vähän. Kotihoitoa pitäisi kehittää huomattavasti enemmän sisältäen myös virikkeellistä päivätoimintaa. Kodista ei saisi tulla vanhuksen vankila. Myös hoitotyöntekijöiden perus- ja täydennyskoulutusta olisi kehitettävä erityisesti kuntouttavan hoidon toteutumiseksi ja muistisairaiden kohtaamiseksi. Laitoshoidon vähentämiseksi tarvittaisiin lisää yhteisökoteja kuten tehostettua palveluasumista ja ryhmäkoteja. Jonotus kunnallisiin palvelutaloihin kestää pitkään. Yksityisten palvelutalojen vuokriin ja palvelumaksuihin taas harvemman eläkeläisen tulotaso riittää. Ongelmia on, mutta ne ovat ratkaistavissa.

Turun Sanomat 6.9.2014