Luovista aloista vastauksia talouden ja hyvinvoinnin haasteisiin

”Taide ja kulttuuri haastaa kokijaa mietiskelyyn ja keskusteluun. Tässä nykyisessä pinnallistuvassa elämäntavassa hetkeen seisahtuminen on entistäkin tärkeämpää. Taide voi tuoda esille ajankohtaisia ilmiöitä. Mitä on välinpitämättömyys, yksinäisyys tai ulkomaalaisuus? Esteettinen kokemus itsessään on myös keskeistä. Vaikkapa arkkitehtonisen tilan kokeminen on vastaava tunnetila, kuin lukiessa kiinnostavaa kirjaa tai kuunnellessa mielenkiintoista musiikkia. Kaikkea ei tarvitse kuitenkaan selittää – tunne riittää”, näin osuvasti kuvaili kulttuuria Antti, kun joukkoistin fb-kavereitani pohtimaan taiteen merkitystä.

Taide ja kulttuuri tuovat sisältöä elämään ja lisäävät henkistä hyvinvointia, mutta kulttuuria kokeva voi paremmin myös fyysisesti, kertovat tutkimukset. Taide toimii myös historian ja yhteiskunnan heijastajana. Taide tuo merkityksiä elämään ja avaa mahdollisuuden nähdä todellisuus luovasti erilaisista näkökulmista. Erityisen tärkeää tämä on lapsille ja nuorille, sillä nopeasti muuttuvassa ja monimutkaistuvassa nykymaailmassa kyky ajatella luovasti on yksi tärkeimmistä voimavaroista. Taide mahdollistaa myös elämänikäisen oppimisen ja kokemusmaailman rikastamisen. Taiteen mahdollisuudet tukea ihmisarvoista elämää, terveyttä ja hyvinvointia ovat lähes mittaamattomat. Vaikka kulttuuri on valtion ja kuntien budjeteissa pieni kokonaisuus, on se koko kansakunnan identiteetin ja hyvinvoinnin kannalta suuri asia. Jokaisella pitää olla oikeus taiteeseen.

On tärkeää, että kulttuurin kaveriksi kasvetaan jo lapsena, sillä lapsissa on kulttuurinkin tulevaisuus. Luovuudella ja itsensä ilmaisemisella sekä monipuolisella kulttuurin kokemisella on hyviä vaikutuksia lapsen elämään. Monet meistä saavat rakkauden kulttuuriin ja taiteeseen jo kodinperintönä. Myös kaikilla muilla pitäisi olla mahdollisuus nauttia taiteesta jo lapsena. Taiteeseen kasvamisen pitääkin alkaa jo varhaiskasvatuksessa. Eduskunnan käsittelyyn juuri tulevan varhaiskasvatuslain yhtenä tärkeimpänä uudistuksena on se, että varhaiskasvatussuunnitelmasta tulee lakisääteinen ihan jokaiseen päivähoitoyksikköön. Varhaiskasvatussuunnitelmassa tuleekin taata jokaiselle lapselle oikeus myös monipuoliseen kulttuuriin, moninaisiin elämyksiin ja taidekasvatukseen. Lasten tulee saada yhteys kulttuuriin niin vastaanottajina kuin tekijöinäkin jo pienestä pitäen. Samalla toivotamme tervetulleeksi taidepedagogit ja taiteilijat myös päiväkoteihin.

Kulttuurin saavutettavuutta tulee muutenkin parantaa siten, että aivan jokaisella on ikään, asunpaikkaan ja varallisuuteen katsomatta mahdollisuus kokea ja harrastaa kulttuuria. Lompakon paksuus ei saisi liikaa vaikuttaa siihen miten kulttuurin pariin pääsee. Kynnystä voidaan madaltaa vaikkapa kulttuuripasseilla, jolla pääsisi ilmaiseksi tai edullisemmin kulttuurielämysten pariin.

Yksi tapa saada taidetta lähemmäs ihmistä on prosenttiperiaate. Tämä tarkoittaa sitä, että rakennushankkeissa yksi prosentti osoitetaan taidehankinnoille tai muutoin taidetta tai kulttuuria ylläpitävään asiaan. Voi vain kuvitella kuinka paljon hyvinvointia prosenttiperiaatteen toteuttaminen voisi tuoda mukanaan julkisiin tiloihin kuten sairaaloihin, vanhainkoteihin, kouluihin, päiväkoteihin tai työpaikoilla. Prosenttiperiaatteen soisi yleistyvän nykyisestä.

Lisää rahaakin kulttuuri toki tarvitsisi. Taiteilijoiden toimeentulokin pitäisi paremmin turvata. Yksityistä rahaa voitaisiin houkutella taiteen ja kulttuurin tukemiseen myös suuren maailman tyyliin tekemällä lahjoituksista kulttuuriin ja taiteeseen laajemmin verovähennyskelpoisia. Tällä hetkellä taiteen ja suomalaisen kulttuuriperinteen hyväksi tehtyjen lahjoitusten verovähennysoikeus koskee vain yhteisöjä ja on muutenkin hyvin rajoitettu eikä näin ollen ole erityisen houkutteleva sijoituskohde.

Luova työ tuo Suomelle ja Euroopalle myös kasvua ja uutta työtä. Kulttuuri- ja luovat alat ovat Euroopan suurimpia työllistäjiä ja ne ovat kasvaneet talouskriisistä huolimatta. Joulukuun alussa julkistettu Euroopan tekijänoikeusjärjestöjen kattojärjestö Gesac:in selvitys nostaa esiin alojen merkityksen digitaalisen talouden vetureina. Kulttuuri- ja luovien alojen taloudellinen merkitys Euroopalle on mittava, sillä niiden kokonaisarvo on 535,9 miljardia euroa ja ne tarjoavat Euroopassa työtä 7 miljoonalle ihmiselle. Tämä on erinomainen uutinen taantuman kourissa painiskelevalle Euroopalle. Ala tarjoaa vastauksia myös alati pahenevaan nuorisotyöttömyyteen, sillä alat työllistävät erityisesti nuoria – lähes joka viides kulttuuri- ja luovan alan työpaikka on alle 30-vuotiailla. Kulttuuri- ja luovat alat tarjoavat ratkaisuja niin henkisen, fyysisen kuin taloudellisenkin hyvinvoinnin parantamiseen. Kiiruhtakaamme siis kulttuurin pariin.