Eloranta ja Alanko-Kahiluoto: Oppilas- ja opiskelijahuolto myös varhaiskasvatukseen

Tiedote 8.6.2016

Suomessa astui 1.8.2014 voimaan uusi yhtenäinen oppilas- ja opiskelijahuollon laki, joka takaa psykologipalvelut kaikille kouluasteille eli esiopetukseen, perusopetukseen sekä lukioihin ja ammatillisiin oppilaitoksiin. Sama oppilas- ja opiskelijahuolto tulisi saada koskemaan myös varhaiskasvatusta. Eduskunnassa toimivan Nuorten mielenterveyden tukiryhmän puheenjohtaja Outi Alanko-Kahiluoto (vihr.) sekä ryhmän varapuheenjohtaja Eeva-Johanna Eloranta (sd.) ovat jättäneet asiasta kirjallisen kysymyksen hallitukselle.

Oppilas- ja opiskelijahuoltolain ulottaminen varhaiskasvatukseen on välttämätöntä sekä varhaiskasvatuksessa olevien lasten ja heidän perheidensä kannalta että varhaiskasvatuksen vaativaa työtä tekevien ammattilaisten kannalta. Ei ole mitään perustetta sille, että lainsäädäntö takaa psykologipalvelut esiopetuksesta alkaen aina toisen asteen oppilaitoksiin saakka, mutta herkimmässä kehitysvaiheessa olevat alle kouluikäiset lapset ja heidän kanssaan työskentelevät jäävät vaille kasvuyhteisössä olevaa psykologin asiantuntijuutta.

Suomessa on laadukas ja kattava varhaiskasvatusjärjestelmä, jossa jo nyt tehdään paljon moniammatillista yhteistyötä lasten ja perheiden hyväksi. Varhaiskasvatuspalveluista puuttuu kuitenkin systemaattinen mahdollisuus psykologin asiantuntemuksen käyttöön. Vain muutamassa suomalaisessa kunnassa on oma päivähoidon psykologi.

– Varhaiskasvatuksen pedagogista asiantuntijuutta sekä sosiaali- ja terveysalan osaamista täydentämään tarvitaan psykologi, joka on lapsen psykososiaalisen ja kognitiivisen kehityksen sekä vuorovaikutusilmiöiden asiantuntija. Psykologin työ osana varhaiskasvatuksen arkea tukee henkilöstön osaamista ja jaksamista ja varmistaa näin osaltaan päivähoidon laatua, Eloranta korostaa.

Käytännössä varhaiskasvatuksen psykologipalvelut järjestetään luonnollisesti paikallisiin olosuhteisiin soveltuvalla tavalla. Ne voivat olla varhaiskasvatuksen omaa toimintaa, tai ne voidaan järjestää osana lakisääteisen esi- ja perusopetuksen koulupsykologin, kasvatus- ja perheneuvolapsykologin tai neuvolapsykologin (terveyskeskuspsykologin) työtä. Varhaiskasvatuksen psykologipalvelu toteutuu ensi sijassa yhteistyössä henkilöstön kanssa sekä yhteisöjen ja organisaation tasolla, mutta se voi sisältää työtä myös yksittäisten lasten ja perheiden kanssa, jolloin perheille pystytään tarjoamaan heidän tarvitsemaansa neuvontaa ja tukea suoraan lähipalveluna. Toisaalta esimerkiksi Ruotsissa on hyviä kokemuksia siitä, että sivistystoimen psykologi konsultoi myös varhaiskasvatusta ja perheiden psykologityö tehdään neuvolassa.

– Lasten hyvinvoinnin kannalta parasta on, kun apua ja tukea tuodaan suoraan kasvuympäristöihin, kotiin ja päiväkotiin. Varhaiskasvatuksen psykologityö on välttämätöntä, kun tavoitteena on lapsiperheiden hyvinvoinnin lisääminen, ongelmien ennaltaehkäisy ja varhaisen tuen järjestäminen, Alanko-Kahiluoto painottaa.