Eläkeindeksialoite-puhe

Eläkeindeksialoite
lähetekeskustelu 9.2.2017

Arvoisa puhemies,

Tapasin syksyllä yksinelävän, kansaneläkkeellä elävän vanhan rouvan Turun torilla. Hän oli kovin hädissään kasvaneiden lääkekulujen vuoksi. Rouvan lääkäri oli neuvonut häntä syömään vähän paremmin, mutta itkusilmin tämä rouva kysyi minulta, että  jos hän syö vähän paremmin jonain päivänä, niin mitä hän sitten syö loppukuussa ja millä rahalla ostaa lääkkeet.

Nämä tilanteet ovat liian tuttuja liian monen ikäihmisen arkipäivässä. Eläkeläisistä 13% on pienituloisia, saman verran kuin koko väestössä keskimäärin. Eläkeläisköyhyyttä on eniten yksin asuvien joukossa. Kaikkein eniten pienituloisia eläkeläisiä on yli 75-vuotiaiden yksin asuvien joukossa, joista joka neljäs, 25% on pienituloinen, yksin asuvista naisista jopa 27% on pienituloisia. (Eläkeläisten pienituloisuusriski on meillä eurooppalaista keskitasoa.) Tilastotieto siitä, että eläkeläisten ostovoima on keskimäärin hieman eurooppalaista keskitasoa parempi tai että tuloerot eläkeläisten välillä ovat meillä EU keskitasoa pienemmät, ei pienituloisen eläkeläisen tilannetta paljon lohduta.

Hallitus on leikannut tänä vuonna kansaneläkeindeksiä 0,85%:lla ja on lisäksi jäädyttänyt indeksin seuraavaksi kolmeksi vuodeksi. Tämä leikkaus kohdistuu pienimpiin etuuksiin, jotka on sidottu kansaneläkeindeksiin, esimerkiksi kansaneläkkeeseen ja eläkkeesaajan asumistukeen. Jo viime vuonna hallitus antoi etuuksien tason laskea 0,4% kun kansaneläkeindeksi painui miinukselle. Tilanne tulee nyt heikkenemään kun hallitus on vieläpä jäädyttänyt indeksin seuraavaksi kolmeksi vuodeksi. Vaikka kustannukset nousisivat eivät esimerkiksi kansaneläkkeet nouse mukana. Tätä kaikkien pienituloisimmilta leikkaamista emme me sosialidemokraatit voi hyväksyä.

Arvoisa puhemies,

Eläkeläisköyhyys ja pienituloisuus ovat todellisia ongelmia, joihin on löydettävä ratkaisut. Paras tapa kaikkein pienituloisimpien eläkkeensaajien aseman parantamiseksi on takuueläkkeen korottaminen ja kansaneläkkeen tason parantaminen. Myös verotuksen keventäminen on tehokas keino parantaa toimeentuloa. Tämä ei toki kaikkein pienituloisempia auta.

Hyvä tapa pienituloisen eläkeläisen aseman parantamiseksi on myös palvelumaksujen ja maksukattojen alentaminen, lääkekorvausten tason parantaminen, asumistuen ja eläkkeensaajan hoitotuen kehittäminen. Aivan päinvastoin siis kuin hallitus on toiminut.

SDP haluaa laatia toimenpideohjelman eläkeläisköyhyyden vähentämiseksi ja eläkeläisten toimeentulon turvaamiseksi. Tässä pitää kiinnittää erityinen huomio etenkin ikääntyneiden naisten ja pieniä työeläkkeitä saavien asemaan, jotka ovat suurimmassa köyhyysriskissä. Samalla tulee selvittää vaihtoehdot kansaneläkkeen tasokorotuksen tekemiseksi ja verotuksen kehittämiseksi sekä eläkkeensaajien asumistuen, palvelujen ja palvelumaksujen vaikutus.

Arvoisa puhemies,

Tänään käsittelemme kansaneläkeindeksin muuttamista täydeksi ansioindeksiksi, siis sellaiseksi, että eläkkeet noudattaisivat sata prosenttisesti palkkojen kehitystä, nykyisen 20 %:n sijasta. Aloitteen allekirjoitti lähes 85.000 kansalaista. On tärkeää, että käsittelemme tämän eläkeläisiä hyvin pitkään puhuttaneen asian perusteellisesti ja selvitämme tarkkaan mahdollisuudet sen toteuttamiseksi. Tulee kuitenkin muistaa, että tämä aloite koskee yksinomaan työeläkkeitä eikä työeläkeindeksin muuttaminen paranna kansaneläkettä tai takuueläkettä saavien eli kaikkein vaikeimmassa asemassa olevien ikäihmisten tilannetta.

Maksussa olevat eläkkeet ovat pitkään olleet noin puolet suomalaisten keskipalkasta, viime vuonna 52%. Tulevien eläkeläisten osalta, vuoden 2030 jälkeen tämä taso tulee putoamaan 46%:iin. Kaikki sukupolvet saavat kuitenkin enemmän eläkettä kuin ovat maksaneet. 1940-luvulla syntyneet saavat elinaikanaan työeläkettä noin viisinkertaisesti maksamiinsa maksuihin nähden, omien lasteni sukupolvi eli 1990-luvulla syntyneet tulevat saamaan vähemmän eli kaksinkertaisen määrän maksuihinsa nähden. 1970-luvulla työeläkemaksujen osuus oli noin 5% palkasta, kun tänä päivänä niitä maksetaan lähes 25%.

Tulee myös muistaa, että 1960-luvulla työikäisiä oli 8 kertainen määrä eläkeikäisten määrään nähden, kun tänä päivänä työikäisiä on enää 3 kertainen määrä. Tulevaisuudessa määrä painuu alle kahden. Tulevilla sukupolvilla, meidän lapsillamme ja heidän lapsillaan, siis eläkevastuita riittää. On tärkeää, että eläkerahastot ovat silloin varmasti riittävät.

Tämä eläkeindeksialoite perustuu pitkälti siihen, että sen mukaan eläkerahastot ovat ylirahastoineet tuleviin eläkevastuisiin nähden. Eläketurvakeskuksen ennusteet ovat viime vuosina perustuneet 3,5%:n tuottoon, mutta kuitenkin rahastot ovat tuottaneet vuodesta 1996-2015 4,0%, vuosina 2010-2015 4,6% ja vuonna 2015 peräti 5,2%. Näin ollen eläkerahastot ovat todellisuudessa kasvaneet arvioita enemmän.

Eläkerahastojen tuottojen taivaalla on kuitenkin tummia pilviä. Monet taloustieteilijät ennustavat, että matalien sijoitustuottojen aikakausi muuttuu pysyväksi, uudeksi normaaliksi. Eläketurvakeskus onkin nyt laskenut tuotto-odotustaan 3,0%:iin. On kuitenkin mahdollista, että eläkerahastot eivät kuitenkaan tuota edes niin paljon, vaan esimerkiksi vain 2,0%. Onkin tärkeää, ettei rahastoja lähdetä harkitsemattomasti purkamaan, ettei käy niin etteivät rahat eläkevastuisiin riitäkään, vaan tulevia eläkkeitä joudutaan leikkaamaan tai eläkemaksuja reippaasti nostamaan. Tilannetta tulee toki koko ajan tarkastella ja päätöksiä tehdä sen mukaan.

On tärkeää, että käsittelemme aloitetta täällä eduskunnassa ja sosiaali- ja terveysvaliokunnassa perusteellisesti. meidän tulee saada selvitys siitä mihin eläkerahastojen tuotto-odotukset perustuvat. Kuinka realistinen tuo arvioitu 3%:n tuotto on ja mitä sitten jos tuotot laskevat odotetusta.

Toisaalta pitää pohtia myös sitä miten toimimme oikeudenmukaisesti sekä nykyisten että tulevien eläkkeensaajien kannalta, jos rahastot tulevatkin tuottamaan arvioitua enemmän. Muutetaanko eläkeindeksiä palkkapainotteisempaan suuntaan vai lasketaanko eläkemaksuja?

On myös hyvä saada selvitys siitä miltä ennusteet näyttävät, jos työeläkeindeksi muutetaan nykyisestä 20% 80% mallista edes jonkin verran nykyistä työeläkepainotteisemmaksi esimerkiksi 70/30 tai puoliväli-indeksiksi.

Paljon puhutaan myös eläkkeensaajien ostovoiman parantumisen dynaamisista vaikutuksista ostovoimaan. Niistä ei vielä ole arvioita saatu, nekin on syytä nyt selvittää.

Kaikkein tärkeintä on kuitenkin aloittaa heti toimenpideohjelman laatiminen eläkeläisköyhyyden vähentämiseksi ja eläkeläisten toimeentulon turvaamiseksi. Hallituksen olisi syytä aloittaa sen laatiminen viipymättä. Jokainen ikäihminen on ansainnut säällisen toimeentulon, jossa raha riittää hyvin sekä ruokaan että lääkkeisiin.

 

Esimerkiksi eläkerahastojen reaalituotto on ETK:n ennusteessa 3,2 % vuonna 2016. Seuraavina 10 vuotena se on 3,0 % ja sitä seuraavina 60 vuotena 3,5 %. Mennyt kehitys osoittaa kuitenkin aivan toista. TELA:n tilastojen mukaan eläkerahastojen reaalituotto oli vuosina 1996 – 2015 4,0 %, vuosina 2010 – 2015 4,6 % ja viime vuonna 5,2 %. (Sijoitusvarojen yhteenveto vuoden 2015 lopussa, TELA 11.3.2016)

Jos ETK:n ennuste käyttäisi menneen kehityksen mukaista 4,0 %:n reaalituotto-oletusta, niin vuonna 2050 rahastoissa olisi varoja käyvin hinnoin 275 miljardia euroa ja vuonna 2080 peräti 680 miljardia euroa enemmän kuin mitä 3,5 %:n tuotto-oletus osoittaa.

Kommentit pois päältä artikkelissa Eläkeindeksialoite-puhe