Ideologia ohjaa sote-uudistusta

Sipilän hallitus tekee massiivista muutosta suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan ja paikallisen demokratian perusteisiin. Hallitus ajaa eteenpäin jääräpäisesti – kuulematta asiantuntijoiden neuvoja ja varoituksia – sote-palvelu- ja maakuntauudistusta. Uudistuksen pääajureina tuntuu olevan Keskustapuolueen haluaman maakuntahallinnon perustaminen ja Kokoomuksen vaatima yhteisten palveluidemme kaupallistaminen.

Olemme siirtymässä maakuntien Suomeen, jossa terveys- ja hyvinvointipalvelut tuotetaan markkinoilla yksityisen voitontavoittelun ohjaamana. Se tarkoittaa myös julkisten peruspalveluiden yhtiöittämistä. Suurin ongelma hallituksen sote-mallissa onkin, että julkinen valta korvataan markkinoiden vallalla. Jopa neuvolat voidaan yhtiöittää!

Ihmisten arki ei pyöri sote-uudistuksen ympärillä, mutta silloin, kun palvelua tarvitaan, toiveet ovat käytännöllisiä ja inhimillisiä: Hoitoon on päästävä jonottamatta. Asiakasmaksut eivät saa estää lääkäriin menoa. Laadun on oltava kunnossa. Sosiaalipalveluiden on oltava aukottomia. Erityisesti lastensuojelusta, vanhuksista sekä vammaisista on pidettävä huolta. Tällaisia asioita ihmiset sote-palveluista toivovat ja näihin pitää uudistuksella vastata. Hallitus on sivuuttanut alkuperäiset tavoitteet: kansalaisten yhdenvertaisuuden lisääminen ja hyvinvointierojen kaventaminen, yhtenäiset palveluketjut ja palveluiden saatavuuden parantaminen sekä kustannusten hallitseminen.

Sote-uudistus on välttämätön. Se koskee jokaista suomalaista. Sitä ei pidä rakentaa minkään puolueen oman ideologisen aatemaailman ympärille vaan vastuullisesti, ja kestäväksi yli vaalikausien.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisen olisi jatkossakin oltava julkisen sektorin vastuulla. Järjestämisvastuu pitää koota vahvemmille hartioille, esimerkiksi 18 maakunnan alueelle. Ihmisten pitää saada oikeaan aikaan oikeaa palvelua. Julkisten palveluiden pakkoyhtiöittämistä ja palveluketjujen pilkkomista ei voi hyväksyä. Palvelutuotannon on oltava pääosin julkisella sektorin vastuulla niin, että yksityiset ja kolmannen sektorin palvelutuottajat täydentävät palveluvalikoimaa. Myös kuntien pitää edelleen voida tuottaa palveluita, jos niin sovitaan.

Valinnanvapauden lisääminenkin on kannatettavaa. Sitä voidaan laajentaa hallitusti ja kokeillen esimerkiksi palvelusetelimallia kehittämällä, ostopalveluilla ja henkilökohtaisen budjetoinnin käytöllä. Näin voidaan varmistaa, että palvelut ovat entistä vaikuttavampia, että ihmiset saavat aidosti parempaa palvelua, parempaa terveyttä ja lisää hyvinvointia.

Turun Sanomat 4.5.2017

Kommentit pois päältä artikkelissa Ideologia ohjaa sote-uudistusta