Vaarantuvatko diabeteksen hyvät hoitotulokset säästöillä?

Lääkkeet vievät monen, varsinkin pienituloisen ihmisen tuloista suuren osan. Liian moni ihminen joutuu miettimään ostaako lääkkeet vai ruokaa. Kuntavaalien alla tapasin vanhan rouvan, joka oli joutunut viemään lahjaksi saamansa kultakorun panttilainaamoon pystyäkseen ostamaan hänelle määrätyt lääkkeet.

Diabeetikot ovat olleet siitä hyvässä asemassa, että diabeteksen hoitoon tarkoitetut lääkkeet ovat olleet viime vuoden loppuun asti täysin korvattavia. Tämän vuoden alusta alkaen niiden sairausvakuutuskorvausta ikävä kyllä leikattiin, kun muiden diabeteslääkkeiden kuin insuliinin erityiskorvattavuutta heikennettiin 100 prosentista 65 prosenttiin. Tämä lääkekorvausten heikennys kohdistuu kipeimmin noin 155 000 ikääntyneeseen kakkostyypin diabeetikkoon, sillä muita diabeteslääkkeitä kuin insuliineja käyttävistä yli kaksi kolmasosaa on yli 65-vuotiaita.

Jo eduskuntakäsittelyn aikana tuli esille pelko siitä, että etenkin pienituloiset ihmiset saattavat jättää lääkkeet lunastamatta niiden hinnan vuoksi. Samalla hoitotasapaino voi heikentyä ja diabeteksen liitännäissairaudet voivat lisääntyä. Säästöjen sijasta voikin aiheutua merkittäviä lisäkustannuksia yhteiskunnalle inhimillisen kärsimyksen ohella. Tässä kohtaa haluan todeta, että oma eduskuntaryhmäni jätti näistä syistä asiasta vastalauseen ja äänestimme tätä heikennystä vastaan. Meillä on suuri pelko siitä, että lakimuutos vaarantaa kakkostyypin diabeteksen hoidossa saavutetut hyvät hoitotulokset ja potilasturvallisuuden.

Hyväksyessään heikennyksen eduskunta kuitenkin edellytti, että hallitus seuraa muutoksen vaikutuksia diabeteslääkkeiden käyttöön ja myös siihen lisääntyykö toimeentulotuen käyttö ja ryhtyy seurannan perusteella mahdollisesti tarvittaviin toimiin. Näitä seurantatietoja nyt odotellaan. Ainakin omiin korviini on kuulunut jo useita tapauksia, joissa diabeetikko on apteekin kassalla jättänyt lääkkeet ostamatta niiden hinnan takia. Monet ovat siirtyneet kokonaan insuliiniin. Nyt onkin tärkeä alkaa kiireesti keräämään tietoa siitä, onko diabeetikkojen insuliinin käyttö lisääntynyt? Onko niitä korvaavien GLP-1 analogien eli uusien pistettävien diabeteslääkkeiden käyttö vähentynyt?

Seurantatietoa on onneksi jo alettu keräämään. Asiaa selvitetään kyselyllä, johon jo ensi vaiheessa osallistui lähes tuhat kakkostypin diabeetikkoa. Kyselyaineistoa kerätään apteekeissa eri puolilla maata. Tuloksia odotetaan tänä syksynä. Viimeistään silloin on syytä ottaa asia uudelleen esille. Jokainen diabeetikko on ansainnut sataprosenttisesti korvattavat lääkkeet sairauteensa. Tulee muistaa, että diabetes on voimakkaasti perinnöllinen ja etenevä sairaus, johon voi sairastua, vaikka elämäntavat olisivat terveelliset. Diabeteksen hoidossa on saavutettu viime vuosina merkittäviä edistysaskelia. Nyt näyttää siltä, että mennään voimakkaasti takapakkia. Näin ei saa antaa tapahtua.’

Sokeripala-lehti 2/2017

Kommentit pois päältä artikkelissa Vaarantuvatko diabeteksen hyvät hoitotulokset säästöillä?

Avainsanat: