Eloranta: Osaamisen vahvistaminen ja demokratian vaaliminen suomalaisen yhteiskunnan elinehto

Tiedote 6.12.2017

– Satavuotiaalla Suomella on upea historia. Suomesta on tullut yksi parhaista maista maailmassa. Tulevaisuus tuo haasteita tullessaan, mutta ne ovat voitettavissa. Suomi pärjää maailmalla parhaiten nojaten korkeaan osaamiseen, koulutukseen ja tutkimukseen. Tulevaisuuden kasvu ja hyvinvointi tehdään jokaisen suomalaisen sivistyksestä ja osaamisesta, joihin kaikilla tulee olla yhdenvertainen oikeus, painottaa kansanedustaja, sivistysvaliokunnan jäsen Eeva-Johanna Eloranta (sd.) itsenäisyyspäivän juhlapuheessaan Paimiossa.

Tänä itsenäisyyspäivänä suomalaisten lukutaito on noussut huolen aiheeksi. Heikkojen lukijoiden ja kirjoittajien määrä on kasvanut jo kohta kaksi vuosikymmentä. Tämä huolestuttava trendi tuli esiin vuoden 2015 Pisa-arvioinneissa, jolloin lukutaitoa viimeksi mitattiin. Suomi on edelleen tuossa 73 maan vertailussa lukutaidossa kärkisijoilla eli neljäntenä, mutta peruskoulun päättävistä suomalaisnuorista 11 prosenttia eli noin 6000 nuorta ymmärtää ja omaksuu tekstiä niin heikosti, etteivät he selviydy arkisista tilanteista.

– Näiden nuorten lukutaito on niin heikko, että se vaikeuttaa jokapäiväisessä elämässä selviytymistä ja saattaa olla esteenä jatko-opinnoissa ja työelämässä pärjäämisessä. Heikkojen lukijoiden osuus on kasvanut sekä tyttöjen että poikien joukossa, mutta etenkin pojilla. Voi vain ihmetellä miten yhdeksän vuotta oppivelvollisuuskoulua voi tuottaa näin heikkoja tuloksia, Eloranta pohtii.

– Vaikka vanhempien ja perheiden merkitys lapselle lukemisessa ja lukemiseen kannustamisessa on tärkeä, ei sitä voida jättää yksin perheiden vastuulle, sillä silloin seurauksena on lasten eriarvoistuminen. Lukutaito on asia, josta yhteiskunnan ja koulun tulee ottaa päävastuu, Eloranta korostaa.

Tärkein niistä arvoista, joiden varaan Suomi rakentuu, on demokratia. Suomalaisen kansanvallan käännekohta oli 110 vuotta sitten. Suomi laati ensimmäisenä maailmassa valtiopäiväjärjestyksen ja vaalilain, jossa säädettiin yleinen ja yhtäläinen äänioikeus ja sen mukainen vaalikelpoisuus. Poliittiset oikeudet annettiin kaikille, niin naisille kuin säätyihin kuulumattomille miehillekin, köyhille ja rikkaille, ja jokaisen ääni oli samanarvoinen.

– Demokratia on tänä päivänä jonkinlaisessa käännekohdassa. Puolueiden jäsenmärät ovat laskeneet ja monien ihmisten äänestysintokin on romahtanut. Yhä useampien ihmisten luottamus puoluevetoiseen edustukselliseen demokratiaan on heikentynyt. Perinteisiä poliittisia vaikutuskanavia käyttävät eniten politiikasta kiinnostuneet, korkeasti koulutetut ja hyvätuloiset ihmiset. Politiikkaan vaikuttamiseen sen sijaan osallistuvat vähemmän nuoret, ammattikoulutetut, työttömät ja työväestö. Näin edustuksellinen demokratiamme ei saakaan enää valtuutusta kaikilta, Eloranta pohtii.

– Asiat kuitenkin edelleen päätetään demokraattisen päätöksenteon areenoilla kuntavaltuustoissa, eduskunnassa tai Euroopan parlamentissa. Demokratia tarvitsee toimiakseen kaikilta kansalaisilta aktiivisuutta, kansalaisen äänen. Vaikka mikään puolue ei vastaisi täysin toiveisiin, ei voi vain vastustaa. Ihmiskunta yritti monenlaisia järjestelmiä ennen kuin se löysi demokratian. Se on ensimmäinen järjestelmä, joka on tuonut hyvinvoinnin massoille. Se ei ole täydellinen, mutta se on paras vaihtoehto. Se ei ole itsestäänselvyys. Demokratiaa pitää vaalia esimerkiksi demokratiakasvatuksen keinoin. Tulevaisuuden kannalta tämän ymmärtäminen on täysin olennaista, Eloranta painottaa.