Sivistysvaliokunnan demareilta lakialoite: Nyt on mahdollisuus palauttaa subjektiivinen päivähoito-oikeus

Tiedote 21.4.2018

Eduskunta on saanut käsiteltäväkseen hallituksen varhaiskasvatuslakiesityksen. Vaikkei lakiesitys asiaa itsessään sisällä, käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että eduskunnalla on mahdollisuus tarkastella kriittisin silmin hallituksen tekemää subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajausta ja ryhmäkokojen kasvatusta.

Mahdollisuus muutoksiin on todellinen. Kohentuneen taloustilanteen lisäksi ymmärrystä päivähoidon rajausten poistolle on löytynyt myös hallituksen riveistä. Viimeksi hallituspuolue kokoomuksen kansanedustaja Ben Zyskowicz ilmoitti 18.4. istunnossa muuttaneensa kantaansa keskusteltuaan ministerin kanssa ongelmista, joihin esimerkiksi työttömien vanhempien perheissä ollaan törmätty.

Siivittääkseen lapsia eriarvoistavien rajausten poistoa sivistysvaliokunnan sd-kansanedustajat Eeva-Johanna Eloranta, Jukka Gustafsson ja Pilvi Torsti ovat tehneet lakialoitteen subjektiivisen päivähoito-oikeuden palauttamisesta varhaiskasvatukseen.

– Lakiehdotuksessa korostetaan lapsen edun ensisijaisuutta. Subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaaminen ja yli 3-vuotiaiden ryhmäkokojen kasvattaminen Sipilän hallituksen toimesta sotii kuitenkin räikeästi tätä periaatetta vastaan. Lakialoitteessamme varhaiskasvatusoikeuden rajaus kumottaisiin, Eloranta kertoo.

Subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajoittaminen on johtanut siihen, että kuntakohtaiset ratkaisut eroavat toisistaan. Kaikilla lapsilla ei ole enää yhtäläistä oikeutta laadukkaaseen varhaiskasvatukseen taustasta, vanhempien työmarkkina-asemasta ja asuinpaikasta riippumatta. Samassa yhteydessä päätetty varhaiskasvatuksen yli 3-vuotiaiden lapsiryhmien suurentaminen on toteutettu tai jätetty toteuttamatta ympäri maata hyvin eri tavalla. Yhdessä nämä varhaiskasvatuksen säästöt ovat johtaneet siihen, että lapsiryhmien suuruus vaihtelee hyvin paljon asuinpaikasta riippuen. Lasten ja perheiden eriarvoisuus on kasvanut riippuen siitä, missä kunnassa he asuvat.

– Lasten ja aikuisten suhdeluvun tulee mahdollistaa laadukas varhaiskasvatus. Varhaiskasvatuksen laadun tulee olla tasalaatuista kunnasta tai varhaiskasvatuspaikasta riippumatta, Gustafsson sanoo.

Subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaus on ristiriidassa perustuslain ja YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen kanssa. Esitys ei turvaa jokaiselle lapselle yhdenvertaista oikeutta varhaiskasvatuslain tavoitteiden mukaiseen varhaiskasvatukseen, koska lapset asetetaan eriarvoiseen asemaan heidän vanhempiensa työmarkkina-aseman mukaan.

– Nyt, kun varhaiskasvatuslaki on auki eduskunnassa, on erinomainen hetki korjata lain keskeisimmät heikkoudet. Osallistun lauantaina Ei leikkirahaa –mielenilmaukseen Helsingissä ja aion puheenvuorossani nostaa tämän tärkeän asian lisäksi esiin lähipäiväkodit ja varhaiskasvatuksen globaalin merkityksen, Torsti toteaa.