Kuka hankkisi vauvoja?

Suomessa syntyneiden lasten määrä jatkaa laskuaan seitsemättä vuotta peräkkäin. Perheiden lapsiluku pienenee ja kokonaan lapsettomien osuus kasvaa. Valtaosa lapsettomaksi jääneistä olisi tutkimusten mukaan halunnut lapsia.

Elämäntilanteen sekä tulevaisuuden epävarmuus ja näköalattomuus näyttävät olevan tärkeimpiä syitä sille, että lapsen saantia lykätään. Työllisyystilanne on huono, työsuhteet ovat pätkä- ja silpputöitä eikä vakituista työpaikkaa ole onnistuttu saamaan. Koetaan, että lapsen saaminen ajaa varsinkin nuoren naisen huonoon asemaan työmarkkinoilla. Vakinaisen paikan saaminen tulisi entistä vaikeammaksi tai pätkätyösuhdetta ei vauvauutisen jälkeen jatkettaisi. Monet myös kokevat työn ja perhe-elämän yhdistämisen olevan vaikeaa. Työelämä on hektistä eikä välttämättä ole turvaverkkoja, esimerkiksi lähellä asuvia omia vanhempia, joilta pyytää apua.

Taloudellinen niukkuus on yksi syistä. Suomessa jo 110.000 lasta elää tänä päivänä köyhässä perheessä. Nuorten miesten pienituloisuus on kolminkertaistunut 2000-luvulla. Suuri joukko syrjäytyy juuri silloin kun perheen perustamiselle olisi otollinen aika. Lasta ei tieten tahtoen haluta köyhiin oloihin. Vaikka yhden lapsen kanssa vielä selvitään, niin useamman lapsen perheen talouden koetaan menevän liian tiukalle. Väestöliiton perhebarometrin mukaan työttömät, vähiten koulutetut ja pienituloiset ovatkin alentaneet käsitystään sopivasta lasten määrästä.

Yhteiskunnallisia syitäkin on. Perhevapaamallimme on joustamaton eikä ota huomioon perheiden erilaisia tilanteita, mutta uudistusta ei silti ole saatu liikkeelle. Tällä hallituskaudella varhaiskasvatusoikeutta on rajattu ja päiväkotien ryhmäkokoja kasvatettu. Lapsilisän taso heikkenee pikkuhiljaa, kun sen indeksisidonnaisuus poistettiin, samoin verotuksen lapsivähennys poistettiin tämän hallituksen toimesta. Vastikään esitettiin, että alle 30-vuotiaat voitaisiin palkata määräaikaisiksi kolmen kuukauden työttömyyden jälkeen. Tällainen päätöksenteko tuo perheen perustamisesta haaveileville epävarmuutta tulevaisuudesta ja viestii, ettei perheisiin panosteta. Nyt on korkea aika muuttaa politiikan suuntaa. Lapset ovat panostus tulevaisuuteen.

Turkulainen 5.5.2018