Eloranta: Perusopetuksen arviointi saatava kuntoon

Tiedote 1.6.2018

Eloranta: Perusopetuksen arviointi saatava kuntoon –
Jokaisen ysiluokkalaisen pitää osata lukea ja todellisen osaamisen pitää näkyä arvosanoissa

– Koulujen kevätjuhlien aikaan nousee esille peruskoulumme kaksi ongelmaa. Liian moni, jopa kahdeksan prosenttia pojista ei saavuta peruskoulussa riittävää lukutaitoa selvitäkseen toisen asteen opinnoista. Samaan aikaan kouluarvosanojen yhteys oppiaineessa osoitettuun osaamiseen on paikoin erittäin heikko – samalla osaamisella voi toisessa koulussa saada keskimäärin jopa kaksi numeroa huonomman tai paremman arvosanan. Oppilaat eivät siis ole samalla viivalla osaamisensa perusteella, kun pyrkivät lukioon tai ammatilliseen opetukseen, kansanedustaja, sivistysvaliokunnan jäsen Eeva-Johanna Eloranta (sd.) sanoo.

Suomalaisen perusopetuksen laatuun on kiinnitetty 2000-luvun alusta lähtien erityistä huomiota. Suomen hyvä sijoittuminen Pisa-tuloksissa on saanut runsaasti kansainvälistä julkisuutta ja suomalaista peruskoulua onkin tultu ihmettelemään maailmalta ahkerasti. Sittemmin laskevalla käyrällä olevat Pisa-tulokset ja muu kansainvälinen vertailu on herättänyt keskustelua siitä, että ainakin joitakin asioita voisi tehdä paremmin.

– Yksi selkeä parannuskohde perusopetuksessa on arvosanat ja ennen kaikkea niiden kriteerit, jotka näyttävät vaihtelevan huolestuttavan paljon, Eloranta toteaa.

Perusopetuksen päättövaiheen arvosanojen on useissa tutkimuksissa todettu toimivan huonosti jatko-opintoihin valikoiduttaessa. Aihe on ollut myös julkisuudessa, viimeksi Helsingin Sanomissa. Arviointikäytänteissä voi olla suuria eroja koulujen välillä ja jopa koulujen sisällä. Tutkimuksissa on havaittu, että joka neljännessä koulussa yhteiskuntaopin arvosana voi vaihdella yhdellä ylös- tai alaspäin suhteessa valtakunnalliseen osaamistasoon. Täten eri oppilaiden arvosana voi olla 9, 8 tai 7, vaikka kaikki olisivat osaamiseltaan kasin tasoisia. Joka neljännessä koulussa numerot heittelevät vähän vähemmän, noin puolikkaan arvosanan ylös- tai alaspäin. Tutkimuksissa on havaittu saman pätevän myös muissa aineissa.

Aineistoista pystytään päättelemään myös se, mistä arvosanojen heittely pääosin johtuu: mitä kovatasoisempi koulu on, sitä tiukemmin perustein numeroita annetaan. Arvioinnin on havaittu riippuvan myös oppilaan sukupuolesta. Äidinkielessä tytöt saattavat saada osaamiseensa nähden heikompia numeroita kuin pojat, matematiikassa päinvastoin.

– Tällä hetkellä opetussuunnitelmassa määritellään vain se, mitä kussakin oppiaineessa pitää osata saadakseen todistukseen arvosanan kahdeksan. Opettajat tuntuvat kuitenkin kaipaavan kriteerejä myös muille arvosanoille, ainakin arvosanalle viisi, jolloin olisi tiedossa se, mitä pitää osata päästäkseen hyväksytysti seuraavalle luokalle. Tämä olisi ainakin osaratkaisu myös siihen ongelmaan, että peruskoulun voi läpäistä, vaikka ei osaa lukea siten, että ymmärtäisi lukemaansa, Eloranta kertoo.

Eloranta on jättänyt asiasta kirjallisen kysymyksen hallitukselle.