Lukijalta: Lisää faktaa eläkekeskusteluun

Kuten Vilhelm Junnila (ps) kertoo (TS 25.5.), muiden eduskuntapuolueiden tavoin ei Sdp:kään sellaisenaan kannattanut työeläkeindeksialoitteen hyväksymistä.

On hyvin harvinaista, että kansalaisaloitteet suoraan johtavat lainsäädännön muutoksiin. Mikäli eduskunta käsittelynsä aikana asettuu kansalaisaloitteen kannalle, tulee usein kyseeseen juuri laajemman selvityksen tekeminen asiassa. Siis juuri niin kuin Sdp esitti ja jonka eduskunnan äänestyksessä hävisimme.

Siinähän vaadimme nopeasti tehtäväksi toimenpideohjelmaa aloitteen esille nostaman eläkeläisten pienituloisuuden ja eläkeläisköyhyyden ratkaisemiseksi. Osana kokonaisuutta olisi tullut selvittää muun muassa vaihtoehdot kansaneläkkeen tasokorotuksen tekemiseksi.

Eläkeläisten pienituloisuuteen tulee puuttua. Sen sijaan, että työeläkejärjestelmän indeksiä muutetaan, jolloin suurin osa varoista valuu suurituloisimmille eläkeläisille, on järkevämpää kohdistaa korotus pienimpiin eläkkeisiin. Esimerkiksi Sdp:n puheenjohtaja Antti Rinteen tekemän ehdotuksen mukaan tekemällä 100 euron korotus alle 1400 euron eläkkeisiin.

Junnilan mainitsema takuueläkkeen korotus on ikävä kyllä syöpynyt pois saman hallituksen tekemän kansaneläkeindeksin leikkauksen 0,85 prosentilla ja kansaneläkeindeksin jäädytyksen vuosiksi 2017–2019 vuoksi.

Eläkepolitiikkaa tulee tarkastella pitkällä perspektiivillä katsoen sekä historiaan että tulevaisuuteen. Kaikki sukupolvet saavat eläkettä maksujaan enemmän. 1940-luvulla syntyneet saavat elinaikanaan työeläkettä noin viisinkertaisesti maksuihinsa nähden, 1990-luvulla syntyneet kaksinkertaisen määrän.

Työeläkemaksujen osuus oli 1970-luvulla noin 5 prosenttia palkasta, kun ne tänä päivänä ovat lähes 25 prosenttia. Työikäisiä oli 1960-luvulla kahdeksankertainen määrä eläkeikäisten määrään nähden, kun tänä päivänä työikäisiä on enää kolminkertainen määrä, tulevaisuudessa alle kaksi.

Meidän lapsillamme ja heidän lapsillaan siis eläkevastuita riittää. On tärkeää, että eläkerahastot ovat silloin varmasti riittävät.

Kansalaisaloitetta työeläkeindeksin muuttamiseksi perusteltiin sillä, että eläkerahastot olisivat ylirahastoineet tuleviin eläkevastuisiin nähden. Eläketurvakeskuksen ennusteet ovat viime vuosina perustuneet 3,5 prosentin tuottoon, mutta rahastot ovat usein tuottaneet enemmän, vuonna 2015 peräti 5,2 prosenttia.

Taloustieteilijät kuitenkin ennustavat, että eläkerahastoilla on edessään matalien sijoitustuottojen aikakausi.

Kun eläkerahastot eivät kasvaisikaan odotetusti, olisi edessä eläkemaksujen korotus tai eläkkeiden leikkaus työeläkeindeksin muuttamisen aiheuttamista dynaamisista vaikutuksista huolimatta.

Sama koskee arvioita siitä, jos eläkeindeksi muutettaisiin palkkapainotteisemmaksi esimerkiksi 70/30-malliksi nykyisen 80/20 sijaan tai puoliväli-indeksiksi, jonka Junnila mainitsi.

On hyvä, että eläkeläisten toimeentulosta keskustellaan.

Turun Sanomat  30.5.2018

Kommentit pois päältä artikkelissa Lukijalta: Lisää faktaa eläkekeskusteluun

Avainsanat:,