Pienet eläkkeet puhuttavat

Vakioaihe, josta meille kansanedustajille halutaan tulla puhumaan, on taitettu indeksi. Asiasta on tehty myös kansalaisaloite, jota käsiteltiin eduskunnassa keväällä 2017. Kansalaisaloitetta työeläkeindeksin muuttamiseksi täydeksi ansioindeksiksi perusteltiin sillä, että eläkerahastot olisivat ylirahastoineet tuleviin eläkevastuisiin nähden. Eläketurvakeskuksen ennusteet ovat viime vuosina perustuneet 3,5 prosentin tuottoon, mutta rahastot ovat usein tuottaneet enemmän, vuonna 2015 peräti 5,2 prosenttia.

Taloustieteilijät kuitenkin ennustavat, että eläkerahastoilla on edessään matalien sijoitustuottojen aikakausi. Työeläkeindeksiä muutettaessa eläkerahastot eivät kasvaisikaan odotetusti, jolloin edessä olisi eläkemaksujen korotus tai eläkkeiden leikkaus. Kansalaisaloitteen mallissa työeläkkeet nousisivat Eläketurvakeskuksen selvityksen mukaan jopa työssäkäyvien sopimuspalkkoja nopeammin.

Eläkepolitiikkaa tulee tarkastella pitkällä perspektiivillä katsoen sekä historiaan että tulevaisuuteen. Kaikki sukupolvet saavat eläkettä maksujaan enemmän. 1940 -luvulla syntyneet saavat elinaikanaan työeläkettä noin viisinkertaisesti maksuihinsa nähden, 1990 -luvulla syntyneet kaksinkertaisen määrän. Työeläkemaksujen osuus oli 1970-luvulla noin 5 prosenttia palkasta, kun ne tänä päivänä ovat lähes 25 prosenttia. Työikäisiä oli 1960-luvulla kahdeksankertainen määrä eläkeikäisten määrään nähden, kun tänä päivänä työikäisiä on enää kolminkertainen määrä, tulevaisuudessa alle kaksi. Meidän lapsillamme ja heidän lapsillaan siis eläkevastuita riittää. On tärkeää, että eläkerahastot ovat silloin varmasti riittävät.

Sdp ehdotti kansalaisaloitteen eduskuntakäsittelyssä, että laadittaisiin nopeasti toimenpideohjelma eläkeläisten pienituloisuuden ja eläkeläisköyhyyden ratkaisemiseksi. Osana kokonaisuutta olisi selvitetty mm. vaihtoehdot kansaneläkkeen tasokorotuksen tekemiseksi ja verotuksen muuttamiseksi sekä eläkkeensaajien asumistuen, palvelujen ja palvelumaksujen vaikutus. Erityinen huomio olisi kiinnitetty vaikeimmassa tilanteessa olevien eli pieniä työeläkkeitä saavien asemaan. Tämän äänestyksen ikävä kyllä hävisimme äänin 63-99. Muistan tämän erittäin hyvin, sillä tein itse tuon vastaehdotuksen selvityksen tekemiseksi, josta eduskunta äänesti. Mikään ei siis aloitteen pohjalta edennyt.

Eläkeläisten pienituloisuus on todellinen ongelma, mihin ratkaisut ovat löydettävissä ja johon tulee puuttua. Esimerkiksi Sdp tavoittelee yllä kuvatun ohjelman lisäksi 100 euron korotusta pienimpiin eli alle 1400 euron eläkkeisiin. Jokainen ikäihminen on ansainnut säällisen huolenpidon ja kunnollisen toimeentulon.

Loimaan Lehti 30.10.2018