Eloranta: Lukutaito hallitusohjelmaan

Etusivu,Tiedotteet

Tiedote 13.3.2019

Kirja-alan järjestöt vaativat eilen tiedotteessaan eduskuntavaaliehdokkaita ottamaan kantaa lukutaidon tilaan ja kehitykseen. Noin joka kymmenes suomalainen kuuluu heikkoihin lukijoihin, joille jatko-opinnot tai työhön sijoittuminen tuottavat vaikeuksia. 370 000 aikuista on vaikeuksissa, jos tietoa tulvii paljon, tai se on ristiriitaista ja tulkinnanvaraista.

Heikkojen lukijoiden ja kirjoittajien määrä on kasvanut jo kohta kaksi vuosikymmentä. Tämä huolestuttava trendi tuli esiin vuoden 2015 Pisa-arvioinneissa, jolloin lukutaitoa viimeksi mitattiin. Suomi on edelleen tuossa 73 maan vertailussa lukutaidossa kärkisijoilla eli neljäntenä, mutta peruskoulun päättävistä suomalaisnuorista 11 prosenttia eli noin 6000 nuorta ymmärtää ja omaksuu tekstiä niin heikosti, etteivät he selviydy arkisista tilanteista.

– Näiden nuorten lukutaito on niin heikko, että se vaikeuttaa jokapäiväisessä elämässä selviytymistä ja saattaa olla esteenä jatko-opinnoissa ja työelämässä pärjäämisessä. Heikkojen lukijoiden osuus on kasvanut sekä tyttöjen että poikien joukossa, mutta etenkin pojilla. Voi vain ihmetellä miten yhdeksän vuotta oppivelvollisuuskoulua voi tuottaa näin heikkoja tuloksia, kansanedustaja, sivistysvaliokunnan jäsen Eeva-Johanna Eloranta (sd.) pohtii.

– Vaikka vanhempien ja perheiden merkitys lapselle lukemisessa ja lukemiseen kannustamisessa on tärkeä, ei sitä voida jättää yksin perheiden vastuulle, sillä silloin seurauksena on lasten eriarvoistuminen. Lukutaito on asia, josta yhteiskunnan ja koulun tulee ottaa päävastuu, Eloranta korostaa.

Lukeminen ja kirjoittaminen ovat metataitoja, joita tarvitaan eri oppiaineiden opiskelussa ja elämässä ylipäätään. Asioita opitaan lukemalla ja osaamista osoitetaan kirjoittamalla. Matematiikan sanallisiin tehtäviin on vaikea vastata, jos ei kunnolla ymmärrä, mitä tekstissä sanotaan. Yksilön tasolla lukutaito tarjoaa lapselle ja nuorelle mahdollisuuden kehittyä täyteen potentiaaliinsa. Lukutaito on avain jota ilman ovet eivät täysipainoiseen elämään kunnolla aukea. Lukutaito ehkäisee ulkopuoliseksi jäämisen tunnetta sekä syrjäytymistä ja samalla yhteiskunnallista eriarvoistumista.

Lukutaito on edellytys ihmisten tasavertaisuudelle. Vaikka vanhempien merkitys lapselle lukemisessa ja lukemiseen kannustamisessa on tärkeä, ei sitä voida jättää yksin perheiden vastuulle, sillä silloin seurauksena on lasten eriarvoistuminen. Lukutaito on asia, josta yhteiskunnan ja koulun tulee ottaa päävastuu.

– Lukutaidon parantaminen on ehdottomasti saatava hallitusohjelmaan. Tarvitsemme opetussuunnitelmien ja opetusmenetelmien ajantasaistamista lukutaidon parantamiseksi. Norjan mallin mukainen lukemisen ja kirjoittamisen keskus, joka kokoaisi yhteen eri tahot tekemään kokeiluja, tuottamaan materiaaleja ja oppimisympäristöjä sekä lisäämään ymmärrystä luku- ja kirjoitustaidosta, voisi edistää asiaa. Otetaan tavoitteeksi, että jokaisella nuorella on kunnollinen lukutaito ja kirjataan se tulevan hallituksen ohjelmaan, Eloranta painottaa.