Vauvakadon synkät syyt

Suomessa syntyneiden lasten määrä jatkaa laskuaan. Perheiden lapsiluku pienenee ja kokonaan lapsettomien osuus kasvaa. Jokaisella on toki oikeus päättää, haluaako hankkia lapsia vai ei. Valtaosa lapsettomaksi jääneistä olisi tutkimusten mukaan kuitenkin halunnut lapsia.

Elämäntilanteen sekä tulevaisuuden epävarmuus ja näköalattomuus näyttävät olevan tärkeimpiä syitä sille, että lapsen saantia lykätään. Työllisyystilanne on huono, työsuhteet ovat pätkä- ja silpputöitä eikä vakituista työpaikkaa ole onnistuttu saamaan. Koetaan, että lapsen saaminen ajaa varsinkin nuoren naisen huonoon asemaan työmarkkinoilla. Vakinaisen paikan saaminen tulisi entistä vaikeammaksi tai pätkätyösuhdetta ei vauvauutisen jälkeen jatkettaisi. Monet myös kokevat työn ja perhe-elämän yhdistämisen olevan vaikeaa. Työelämä on hektistä eikä välttämättä ole turvaverkkoja, esimerkiksi lähellä asuvia omia vanhempia, joilta pyytää apua.

Taloudellinen niukkuus on yksi syistä. Suomessa jo yli 120.000 lasta elää tänä päivänä köyhässä perheessä. Nuorten miesten pienituloisuus on kolminkertaistunut 2000-luvulla. Suuri joukko syrjäytyy juuri silloin kun perheen perustamiselle olisi otollinen aika. Lasta ei tieten tahtoen haluta köyhiin oloihin. Vaikka yhden lapsen kanssa vielä selvitään, niin useamman lapsen perheen talouden koetaan menevän liian tiukalle.

Väestöliiton perhebarometrin mukaan työttömät, vähiten koulutetut ja pienituloiset ovatkin alentaneet käsitystään sopivasta lasten määrästä. Hallituksen uudistus oppivelvollisuuden pidentämisestä tuo mukanaan koulutustason ja samalla työllisyysasteen nousun. Kun peruskoulupohjalla työllisyysaste on vain hieman yli 40%, on se toisen asteen tutkinnolla jo lähellä 70%. Koulutuksen ja työpaikan saamisen myötä toivottavasti tulevaisuudennäkymät ovat valoisammat myös perheen perustamisen näkökulmasta.

Yhteiskunnallisia syitäkin on. Perhevapaamallimme on joustamaton eikä ota huomioon perheiden erilaisia tilanteita. Onneksi perhevapaauudistus ollaan Rinteen hallituksessa laittamassa liikkeelle. Myös viime hallituskaudella tehdyt varhaiskasvatuksen heikennykset eli varhaiskasvatusoikeuden rajaus ja päiväkotien ryhmäkokoja kasvatus ollaan nyt palauttamassa ennalleen. On tärkeää, että yhteiskunnallinen päätöksenteko tuo perheen perustamisesta haaveileville varmuutta tulevaisuudesta ja viestiä siitä, että perheisiin panostetaan. Nyt muutetaan politiikan suuntaa. Lapset ovat panostus tulevaisuuteen.

Eeva-Johanna Eloranta

Kommentit pois päältä artikkelissa Vauvakadon synkät syyt