Etätyöllä joustoa ja jaksamista työelämään
02.11.2011 12:18
Julkaistu Kulmakunnassa 2.11.2011
Muutama viikko sitten vietettiin kansallista etätyöpäivää, jolloin 10 000 suomalaista jätti saapumatta työpaikalleen ja työskenteli kotoa käsin. Ympäristökeskuksen mukaan tuon yhden päivän ansiosta Suomen hiilidioksidipäästöt pienenivät hetkellisesti 50 tonnia.
Ympäristöystävällisyyden lisäksi etätyö parantaa työelämän laatua. Nykyään kritisoidaan paljon työ- ja perhe-elämän yhteensovittamisen vaikeutta. Ongelma koskee erityisesti korkeasti koulutettuja, sillä nuorina aikuisina uraa on luotava eikä perhe-elämälle ehkä löydy aikaa. Etätyössä perheen ja työn yhdistäminen on joustavaa. Työpaikka voisi sijaita kaukanakin, jos sinne ei tarvitse joka päivä matkustaa.
Myös vajaakuntoisten tai liikuntarajoitteisten osallistumismahdollisuudet työelämään paranisivat etätyön avulla. Fyysiset rajoitteet eivät estäisi työntekoa. On vanhanaikaista ajatella, että työtä voi tehdä vain virka-aikana ja valvotusti työpaikalla.
Työnantajakin hyötyy etätyöstä monin tavoin. On havaittu, että etätyössä työteho ja tuottavuus paranevat. Myös työurat pitenevät, kun työntekijä jaksaa ja voi paremmin. Etätyömahdollisuuden tarjoaminen parantaa varmasti myös työpaikan imagoa ja houkuttelevuutta. Nykyään työntekijä arvostaa yritystä, joka ottaa huomioon niin ympäristönäkökohdat kuin työntekijän jaksamisesta huolehtimisen.
Koska suuri osa työstä tehdään tietotekniikkaa hyödyntäen, on outoa, että vain 15 % suomalaista tekee etätyötä. Jotkin työnantajat eivät laske työajaksi edes työmatkalla vaikkapa junassa tehtyä työtä. Tätä tapahtuu valitettavasti myös valtionhallinnossa, jonka tulisi olla edelläkävijä työelämän kehittämisessä. Etätyön paremmalla hyötykäytöllä kun olisi positiivisia ja kauaskantoisia vaikutuksia koko kansantalouteemme.
Turku-Pietari-Köln Valokuvaprojektin avajaispuhe
28.10.2011 13:09
Turku-Pietari-Köln Valokuvaprojektin avajaispuhe Mikaelin linnassa 28.10. 2011
Tänä vuonna vietämme Euroopan kulttuuripääkaupunkivuotta Turussa. Kulttuuripääkaupunkiohjelma on EU:n merkittävin kulttuurialoite ja sillä on suuri kansallinen ja kansainvälinen huomioarvo. Turku 2011 hankkeen päätavoitteina ovat hyvinvointi, kansainvälisyys, luova talous ja kulttuurivienti.
Vuoden 2011 aikana Turussa järjestetään tuhansia tapahtumia. Tavoitteenamme on tavoittaa lähes 2 miljoonaa osallistujaa. Tähän mennessä olemme tavoittaneet heistä jo 1,5 miljoonaa. Kulttuuripääkaupunkivuoden toteutuksessa on mukana tuhansia toimijoita. Valtaosa tapahtumista on ilmaisia eli ne ovat todellakin kaikkien tavoitettavissa.
Lähtökohtanamme Turussa on kulttuurin laaja määritelmä ja olemmekin tuoneet esille hyvin monenlaista kulttuuria: perinteisempien kulttuurimuotojen; musiikin, kuvataiteen, teatterin ja tanssin lisäksi sirkustaidetta, tiedekulttuuria, ruokakulttuuria ja kulttuurikuntoilua. Olemme tuoneet kulttuuria myös eri ihmisryhmille, lapsille, nuorille, vanhuksille, vammaisille, eri kaupunginosissa asuville ja monikulttuurisille ihmisille. Kulttuuria on myös tuotettu monin eri tavoin, niin että myös ihan tavalliset ihmiset, niin aikuiset kuin lapsetkin ovat päässeet osallistumaan kulttuurin tekemiseen.
Kulttuurin avulla voidaan vaikuttaa ihmisen psyykkiseen, sosiaaliseen ja fyysiseen hyvinvointiin. Taiteen ja kulttuuritoiminnan avulla ihmiset voivat kartuttaa voimavarojaan ja löytää uusia keinoja hyvinvointinsa parantamiseen. Kulttuuritoimintaan osallistuminen lisää onnellisuuden kokemuksia ja elämän mielekkyyttä sekä vaikuttaa positiivisesti terveyteen ja pidentää jopa elinikää. Tämä meidän kaikkien kannattaa pitää mielessämme.
Kulttuuripääkaupunkivuoden ohjelmistossamme onkin runsaasti myös hyvinvointiin ihan suoraankin liittyviä hankkeita. Terveyskeskuksessa lääkärimme määräävät mm. kulttuurireseptejä.
Kulttuuripääkaupunkivuoden toteutuksessa on paikallisten ja alueellisten toimijoiden lisäksi mukana myös laajalti kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä erityisesti Itämeren alueella.
Itämeriyhteistyö toteutuu erityisen hienolla tavalla tässä Turun opetustoimen kulttuuripääkaupunkihankkeessa, yhteisöllisessä lasten ja nuorten valokuvausprojektissa Turku-Pietari-Köln, joka raottaa ovea lastemme ja nuortemme arkeen. Hankkeen työpajoja on toteutettu näissä kolmessa kaupungissa yhteensä 16 kertaa ja niihin on osallistunut lähes 300 lasta ja nuorta.
Euroopan kulttuuripääkaupunkivuoden yhtenä tavoitteena onkin kansainvälistyminen ja verkostojen luominen. Tämän Turku-Pietari-Köln hankkeen parissa tehty työ auttaa nuoria oman identiteetin löytämisessä ja vahvistaa nuoren itsetuntoa. Samalla se laajentaa lasten ja nuorten ymmärrystä toista kulttuuria kohtaan, opettaa lapsia toimimaan yhdessä samanikäisten eurooppalaisten kanssa ja rakentaa näin ystävyyskaupunkien välisiä suhteita. Eläköön kulttuuri!
Vanhuspalvelulaissa on kyse ihmisoikeuksista
06.10.2011 10:07
Julkaistu Kulmakunnassa 5.10.2011
Suomi on hyvinvointivaltio, jossa heikoimmista pidetään huolta. Vanhusten kohdalla törmätään liian usein riittämättömiin palveluihin. Nyt vanhuspalvelulaki on vihdoin kirjattu hallitusohjelmaan ja sen on määrä astua voimaan vuoden 2013 alussa.
Uuden lain myötä vanhusten asema paranee monin tavoin. Lakiehdotuksen mukaan ennaltaehkäisevää toimintaa lisätään ja vanhusten osallisuutta ja itsemääräämisoikeutta vahvistetaan. Lisäksi vanhukset saisivat kunnalta oman sosiaali- tai terveydenhuollon ammattilaisen vastuuhenkilökseen. Tämä vastuuhenkilö olisi vanhuksen apuna ja tukena niin käytännön asioissa, kuten esimerkiksi hoito- tai hoivatarpeen suunnittelussa kuin opastajana esimerkiksi sosiaaliturva-asioissa. Lisäksi kuntiin perustettaisiin lakisääteiset vanhusneuvostot ajamaan juuri iäkkäitä koskevia asioita.
Toivottavaa on, että lakiin saadaan vielä tehtyä joitakin parannuksia niiden ehdotusten perusteella, joita lakiluonnos lausuntokierroksella sai. Esimerkiksi henkilöstömitoituksista kaivataan lakiin selkeää kirjausta. Tällä hetkellä mitoitukset ovat vain suosituksia. On voitu huomata, että pelkät suositukset eivät kuitenkaan riitä, vaan tarvitaan lain velvoittavuutta. Myös ammattitaitoisesta hoitohenkilökunnasta on pulaa. On pidettävä huoli siitä, että meillä on tarpeeksi sosiaali- ja terveydenhuollon ja nimenomaan geriatrian ammattilaisia toteuttamassa vanhusten palveluita.
Tällä viikolla Suomessa vietetään vanhusten viikkoa. Vanhusten aseman turvaaminen ei saa jäädä kiinni rahasta, sillä vanhusten ihmisarvoisen hoidon ja hoivan turvaamisessa on kyse ihmisoikeuksista. Toivotan turvallista ja ihmisarvoista vanhusten viikkoa kaikille!
Vihapuheilla maalataan maalitauluja
14.09.2011 19:05
Julkaistu Turkulaisessa 14.9.2011
Mustana perjantaina 22.7. yhteiskunnallisesti aktiiviset demokraattiseen vaikuttamiseen uskovat norjalaiset nuoret joutuivat häikäilemättömän murhaajan uhreiksi. Teon motiivit lähtivät ahdasmielisestä ja suvaitsemattomasta keskustelusta, vihapuheesta, joka on vierasta ja pelottavaa kaikille, jotka kannattavat avointa, demokraattista ja suvaitsevaa yhteiskuntaa.
Wikipedian mukaan vihapuheella tarkoitetaan sellaista ilmaisua, jolla levitetään, yllytetään, edistetään tai oikeutetaan rotuviha, muukalaisviha, antisemitismi tai muunlainen viha, joka perustuu suvaitsemattomuuteen. Myös Suomessa ovat vihapuheet yleistyneet huolestuttavasti. Meidän kaikkien velvollisuus onkin puuttua näkyvästi ja määrätietoisesti tämän pienen vähemmistön toimintaan, joka ruokkii esimerkiksi muukalaisvihaa.
Suvaitsemattomuutta vähentää avoin keskustelu. Erilaisia mielipiteitä saa olla ja myös maahanmuutosta ja sen ongelmista tulee voida keskustella. Toisen ihmisen ihmisarvon kunnioittamisen pitää olla tämän keskustelun lähtökohta. Perustuslain mukaisesti meidän on sitouduttava ihmisarvon loukkaamattomuuteen ja tasa-arvoon. Usein ennakkoluulojen syynä ovat tietämättömyys tai väärät käsitykset, jotka olisivat oikaistavissa oikealla tiedolla. Monet esimerkiksi virheellisesti luulevat, että maahanmuuttajat saavat enemmän toimeentulotukea kuin muut. Toinen yleinen virhekäsitys on, että maahanmuuttajat syyllistyvät kantaväestöä enemmän rikoksiin, vaikka rikollisuusprosentti todellisuudessa on sama maahanmuuttajien ja kantaväestön keskuudessa.
Meidän suomalaisten tulee muistaa myös oma muuttoliikettä ja maastamuuttoa koskeva historiamme. 1800-luvun lopulta alkaneen muuttoliikkeen myötä Suomesta on muuttanut viimeisen 150 vuoden aikana noin miljoona ihmistä siirtolaisiksi ulkomaille. Mikäli nämä ihmiset eivät olisi muuttaneet ulkomaille, meitä Suomalaisia olisi nyt reilut 7 miljoonaa nykyisen 5,4 miljoonan sijasta. Tuota vajetta ovat korvanneet maahanmuuttajat, joiden tulo maahamme alkoi suuremmassa mittakaavassa 1990-luvulla. Ulkomailla syntyneitä on maassamme tällä hetkellä noin 255 000. Määrä on aika vähäinen verrattuna Suomesta pois muuttaneisiin.
Suomalaisessa yhteiskunnassa kaikki ovat ainakin julkisesti sanoutuneet irti väkivallasta. Meillä on kuitenkin ihmisryhmiä, jotka maalaavat maalitauluja valmiiksi. Voivatko nämä ihmisryhmät olla olematta vastuussa, jos joku tämmöiseen maalitauluun ampuu?
Nuoren kesätyöansiot eivät kuulu vuokranmaksuun
09.09.2011 14:33
Julkaistu Kulmakunnassa 7.9.2011
Kesälomat ja kesätyöt ovat loppuneet ja koulut taas alkaneet. Kesätyöpaikkojakin on ollut kohtuullisesti tarjolla. Monelle nuorelle ilo lisäansioista tai elämän ensimmäisestä omasta palkkapussista on kuitenkin lyhyt. Mikäli kesätyössä käyvän nuoren perhe elää toimeentulotuella, leikataan monissa kunnissa perheen toimeentulotuesta saman tien iso siivu pois lapsen työssäolokuukauden ajalta. Esimerkiksi Turussa vähennys on lapsen perusosan verran, eli 10–17 vuotiaan kohdalla noin 250–300 euroa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että lapsen katsotaan elättävän itse itsensä tuona kesätyökuukautena, vaikka muun perheen osalta ei elatusvelvollisuutta sentään katsota olevan. Miltä mahtaa nuoresta tuntua, kun vaikkapa kaupungin kesätöissä koko kuukauden työstä (725 euroa) jääkin tämän jälkeen vain reilut 400 euroa käytettäväksi koko vuoden tarpeisiin?
Vähävarainen nuori jää helposti kokonaan nuorten normaalin sosiaalisen kanssakäymisen ulkopuolelle. On yleisesti todettu, että köyhyys, työttömyys ja toimeentulotukiasiakkuus periytyvät. Nykyisellä käytännöllä ei kuitenkaan kannusteta huono-osaisten perheiden nuoria töihin. Kesä on muutenkin otollista aikaa näiden perheiden lasten syrjäytymiselle. Mikä onkaan nuorelle parempi tapa oppia vastuullista rahankäyttöä ja työelämän pelisääntöjä kuin opetella työntekoa kesätöissä.
Tätä vähennyskäytäntöä toteuttavien kuntien, mm. Turun kaupungin, tulisi harkita toimeentulotuen maksuperusteita tarkemmin ja lopettaa viimeistään ensi kesäksi perheen toimeentulotuen vähentäminen perheen nuoren satunnaisten kesätyötulojen takia. Pienikin asia voi kääntää syrjäytymisvaarassa olevan nuoren tulevaisuuden suunnan.
Koulutustakuulla tulevaisuudenturvaa nuorille
21.07.2011 15:57
Julkaistu Turun Sanomissa 20.7.2011
On selvää, että meillä ei ole inhimillisesti varaa siihen, että lukuisat nuoret aloittavat itsenäisen elämänsä ilman paikkaa maailmassa, ikään kuin tyhjän päällä. Maaliskuun lopussa tänä vuonna oli TE-toimistoissa nuoria työttömiä 28 400. Vaikka määrä on vuoden takaisesta laskenut, on nuorisotyöttömyysaste silti aivan liian korkea 27,8 %.
Uuden hallitusohjelman kirjaus nuorten yhteiskuntatakuusta tai koulutustakuusta onkin enemmän kuin paikallaan. Sen mukaan jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa. Tavoite on erinomaisen kannatettava.
Koulutustakuun toteuttamisessa on tärkeää huomata, että opiskelupaikkoja varsinkin ammatillisen koulutuksen osalta saadaan suuriin kaupunkeihin nykyistä enemmän. Koko maassa on koulutuspaikkoja riittävästi nuorten määrään nähden, mutta ne ovat maantieteellisesti väärin painottuneet. Esimerkiksi Varsinais-Suomessa on jopa 1500 paikkaa liian vähän. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että ammattiopetuksen keskiarvorajat ovat monille aloille niin korkeat, että suuri määrä halukkaita jää ilman opiskelupaikkaa. Kovin vaikeaa on myöskään työllistyä, jos ei pääse edes ammattiin asti opiskelemaan.
Hallitusohjelmassa vahvistetaan myös kuntien vastuuta perusopetuksen päättävien nuortensa ohjauksesta. Tavoitteena on, että tämän vuosikymmenen loppuun mennessä yli 90%:lla 20-24 –vuotiaista on perusasteen jälkeen tutkinto. Koulutustakuun toteutumisen jälkeen tulisikin vakavasti miettiä oppivelvollisuusiän nostamista 18 vuoteen ja sen laventamista koskemaan myös työharjoittelua ja muita tavanomaista monimuotoisempia oppimisprosesseja.
Uutena asiana on tuloksellisuusrahan tuleminen myös lukiokoulutukseen. Sen on tarkoitus palkita koulutuksen laadusta ja laadun parantamisesta esim. yksilön oppimistulosten parantumisesta ja vähäisistä keskeyttämisistä. Tämä on Turun kannalta erittäin positiivinen asia, sillä lukiokoulutuksen tuloksellisuus on meillä aivan Suomen terävintä kärkeä. Myös maahanmuuttajuudesta aiheutuvia kustannuksia aiotaan jatkossa jakaa oikeudenmukaisemmin.
Ikävää on, että nuorisopuolen koulutusta leikataan taloudellisesti. Tilannetta toki merkittävästi helpottaa, että ikäluokat ovat samaan aikaan merkittävästi pienenemässä. Suurena vaarana on, että leikkaukset kohdistuvat sinne, missä tehostamistoimia on jo toteutettu. Kohtuutonta olisi, jos esimerkiksi Turku, jossa lukioiden määrää ollaan jo nyt puolittamassa ja kokoa kaksinkertaistamassa, joutuisi näiden uusien säästötoimien kohteeksi.
Hyvän mielen yhteiskuntapolitiikkaa
15.06.2011 11:34
Julkaistu Uutispäivä Demarissa 15.6.2011
Mitä useammalla naisella ja miehellä on mahdollisuus tehdä työtä riittävän pitkän työuran aikana, sitä paremmin julkisen talouden tasapainoisesta kehityksestä pystytään huolehtimaan. Eläkeiän noston sijasta katseet tuleekin kohdistaa suureen joukkoon työelämän ulkopuolella olevia. Heistä monet ovat vajaatyökykyisiä, jotka haluaisivat ja pystyisivät tekemään työtä, vaikka osa-aikaisesti.
Tällä hetkellä noin 38 000 suomalaista on työkyvyttömyyseläkkeellä masennuksen takia. Vajaassa 30 vuodessa määrä on kasvanut vuotuisesta kolmesta sadasta yli neljään tuhanteen. Muiden mielenterveyden sairauksien takia lisäystä ei ole tapahtunut. Kysymyksessä on suuren mittaluokan kansallinen kysymys, jolla on sekä kansantaloudellisia että inhimilliseen hyvinvointiin liittyviä vaikutuksia. Meillä ei ole varaa näin suuriin määriin työkyvyttömiä, puhumattakaan siihen liittyvästä inhimillisestä kärsimyksestä.
Osittain syitä löytynee työelämästä. Työelämä on muuttunut epävarmemmaksi ja kiireisemmäksi vaatien ihmisen psyykeltä enemmän. Masennukseen sairastuvat eniten asiantuntija-ammattien naiset ja toiseksi eniten työntekijänaiset. Työelämän laadun ollessa kunnossa, ihminen jaksaa ja ennen kaikkea viihtyy työssään paremmin ja pidempään. Katseet tulee kohdistaa myös johtamisen laatuun, mutta samalla meihin kaikkiin. Olenko itse reilu, kannustava ja ymmärtävä esimies tai työkaveri? Luonko ympärilleni hyvinvointia ja hyvää mieltä?
Masennuksen yleistymisen ja pitkittymisen syynä ovat myös turhaa työkyvyttömyyttä aiheuttavat hoitokäytännöt. Suomessa myönnetään masennuksen takia pidempiä sairauslomia kuin muualla maailmassa. Pitkä työelämästä poissaolo pitkittää masennusoireita ja heikentää toipumista. Kotiin jäädessä monet ihmissuhteet sekä rutiinit katkeavat, itsetunto heikkenee, samoin taloustilanne. Samalla työhön paluun kynnys kasvaa, siten että 1-2 vuoden poissaolon jälkeen todennäköisyys palata on alle 50 %. Sairaslomajaksojen tulisi olla lyhyempiä ja osasairauspäivärahan käyttöä tulisi lisätä. Moni jaksaisi olla työssä lyhempiä päiviä vaikka ei kokoaikatyötä jaksaisikaan.
Myös psykoterapiaa pitäisi olla enemmän ja nopeammin tarjolla. Useimmissa tapauksissa sitä saa vasta monen kuukauden sairastamisen jälkeen. Kansainvälisten hoitosuositusten mukaan psykoterapia pitäisi aloittaa muutaman viikon sisällä, sillä nopeasti aloitettuna se ehkäisee masennuksen kroonistumista. Näin toimien aktiivisemmalla hoitoasenteella saataisiin asiantuntijoiden mukaan työkyvyttömyyseläkkeiden määrä puolitettua. Nyt tarvitaan hyvän mielen yhteiskuntapolitiikkaa.
SDP sanoi ei eriarvoistavalle hallituspolitiikalle
07.06.2011 11:49
Olin kuvitellut pitäväni hieman toisenlaisen puheenvuoron tänään täällä Ruissalossa kuin nyt pidän. Ajattelin, että voisin ylpeänä esitellä uutta hallitusohjelmaa, jossa me sosialidemokraatit olemme mukana. Nyt ollaan kuitenkin aika lailla erilaisessa tilanteessa kuin kukaan osasi kuvitella. Poliittisesta kriisistäkin jopa puhutaan. Aloitetaan kuitenkin alusta eli
Me sosialidemokraatit teimme hyvän, positiivisen ja nousujohteisen eduskuntavaalikampanjan. Vaaliviestimme sai kansalaisilta hyvän vastaanoton ja kannatusta. Vain 1500 ääntä erotti meidät suurimman puolueen paikasta. Pystypäin ja suoraselkäisenä voimme sanoa, että tämä hopea ei ole häpeä. Selätimme gallupit ja loppukiri oli huikea. Sosialidemokratialla on nyt kysyntää.
Sdp:n kannalta vaalitulos oli selkeä torjuntavoitto gallupeihin verrattuna ja myös siitä syystä, että olemme toiseksi suurin puolue eli sija parani viime vaaleihin nähden. Tulos oli tärkeä myös siltä kannalta että jäsenten itseluottamus ja usko aatteeseen ja vaikuttamisen mahdollisuuksiin kasvoi. Tämä muutos mahdollistaa kannatuksen nostamisen myös tulevaisuudessa. Selkeästi arvoperusteinen politiikka sai kannatusta. Politiikan pitää näkyä politiikassa. Tärkeintä onkin, että aidosti myös perustamme poliittisen toimintamme arvoihimme ja tuomme ne selkeästi esiin.
Hyvin konkreettisella tavalla tämä pyrkimys on tullut esille tämän viikon tapahtumissa. On voitu nähdä kuinka politiikka ja aatteet ovat palanneet politiikkaan. Politiikan sisältö- ja linjakysymykset ovat nousseet vihdoin siihen asemaan, joka niille toimivassa demokratiassa kuuluukin.
Kansalaisten viesti vaaleissa oli selkeä. Kansa halusi muutosta politiikkaan. Vanha hallitus sai selvän epäluottamuksen ja sen politiikan jatkamiselle ei näin ollen voida katsoa olevan perusteita. Meidän sosialidemokraattien mielestä Kokoomuksen hallitustunnustelijan Kataisen hallitusneuvotteluissa esittämä linja ei kuitenkaan ollut tuomassa riittävästi muutosta politiikkaan.
Erityisesti se kiteytyi veropolitiikkaan ja kysymykseen verotuksen oikeudenmukaisuudesta.
Kokoomus piti oman ideologiansa perusteella kiinni siitä, että hyvätuloisten veronkevennyksiä tulee jatkaa. Sdp:lle puolestaan keskeistä oli veropolitiikan suunnan muuttaminen ja tuloerojen kaventaminen. Meille oli mahdotonta hyväksyä tasaverosuuntauksen kasvattamista arvonlisäveroa nostamalla. Keskeinen vaaliteemammehan oli juuri oikeudenmukaisuus, etenkin verotuksen oikeudenmukaisuus. Syynä umpikujaan oli siis puolueitten väliset ideologiset erot. Omien arvojemme pohjalta emme voineet hyväksyä sitä, että hyvätuloisten verotuksen keventäminen rahoitettaisiin kaikille kohdistetulla tasaverolla eli nostamalla arvonlisäveroa yhdellä prosentilla. Me ajattelemme, että veronmaksun tulee perustua veronmaksukykyyn. Siksi haluamme vahvistaa progressiivisen verotuksen osuutta ja torjua välillisten verojen korottamisen. Verot tulee asettaa maksukyvyn mukaan eikä niin että pieni- ja keskituloinen maksaa saman verran kuin suurituloinen.
Tehtäköön nyt tässäkin vielä selväksi, että ratkaisu lopettaa neuvottelut sosialidemokraattien ja vasemmistoliiton kanssa oli täysin Kataisen oma. Me demarit emme siis neuvotteluja halunneet katkaista. Meillä olisi ollut oma vastaantuloesityksemme, mutta Katainen ei halunnut edes sitä kuulla.
Neuvottelujen kariutuminen johtui aidoista ja tärkeistä linjaeroista. SDP:ssä on lähdetty siitä, että vaalitulos oli ennen kaikkea epäluottamuslause tähänastiselle eriarvoisuutta ja tuloeroja kasvattaneelle politiikalle. Muutos tähän oli ja on edelleen SDP:n tärkein edellytys hallitusyhteistyölle. Me lähdimme neuvottelujen talouslinjauksissa samoista luvuista, esityksistä ja tavoitteista kuin ennen vaaleja. Kokoomus taas tuli neuvottelupöytään koko ajan kasvavilla vajelaskelmilla ja uusilla hyvinvointivaltiota heikentävillä esityksillä sen tasapainottamiseksi. Vaikka vielä hallitustunnustelijalle antamassaan vastauksissa se oli kaikkia menoleikkauksia vähätellyt.
SDP tuli näissäkin oloissa vastaan hyvin pitkälle. Niin suomalaisen hyvinvointivaltion kuin SDP:n tulevaisuuden kannalta ratkaisevaa kuitenkin on, saadaanko seuraavan hallituksen aikana eriarvoistumiskehitys käännettyä vai ei. Kokoomuksen johdolla se ei tule tapahtumaan. Sellaisessa emme voi olla mukana.
Sosialidemokraattien eduskuntaryhmä piti puoluehallituksen kanssa perjantaina pitkän, yli kolmen tunnin kokouksen jossa pidimme erittäin valitettavana hallitustunnustelija Kataisen kuuden puolueen hallitusneuvottelujen epäonnistumista. Sdp:n neuvottelijat pyrkivät neuvotteluissa todelliseen tulokseen kansalaisten vaaleissa ilmaiseman tahdon mukaisesti. Kuultuamme ensin perusteellisen selvityksen neuvottelujen kulusta me annoimmekin tuossa kokouksessa puolueen neuvottelijoiden työlle ja johtopäätöksille täyden tuen.
Nyt on välttämätöntä saada maahan nopeasti toimintakykyinen ja kansaa kokoavaa hallitus. Työllisyyden parantaminen, eriarvoisuuden vähentäminen ja tuloerojen kasvun pysäyttäminen ovat välttämättömiä tavoitteita. Sosialidemokraatit ovat valmiita edelleenkin osallistumaan tällaisen hallituksen aikaansaamista koskeviin neuvotteluihin.
Mitä tapahtuu seuraavaksi? Pallo on edelleen Kataisella. Tiistaina katsotaan eduskuntaryhmien puheenjohtajien kokouksessa onko hänellä edellytyksiä jatkaa hallitustunnustelijana. Siitä saavat muut puolueet päättää.
Seuraukset Kataisen kaavailemasta vain 105 kansanedustajan enemmistöön pohjautuvaan porvarihallitukseen turvautumisesta ja viime vaalikauden hallituspohjan jatkamisesta voivat olla yllättäviä. Näyttää siltä, että Keskusta on nyt avainasemassa. Ihmetellä sopii ovatko Keskustankaan kannattajat tyytyväisiä viime vaalikauden kokoomusvetoisen politiikan tuloksiin, jonka tuloksena he itsekin kärsivät vaalitappion. Vai näkevätkö hekin kenties suomalaisten enemmistön tavoin linjamuutoksen välttämättömyyden. Kun katselee taaksepäin Suomen rakentamista pohjoismaiseksi hyvinvointivaltioksi on siinä työssä keskeisessä asemassa ollut juuri punamultayhteistyö. Sosialidemokraatit ovat valmiita hallitusneuvotteluihin edelleen myös Keskustan kanssa.
On itsestään selvää, että tämä toivomamme politiikan linjamuutos on mahdollista vain pitämällä huolta maan kilpailukyvystä ja julkisen talouden kestävyydestä. Valtiovarainministeriön kansainvälistä uusliberalistista valtavirtaa myötäilevillä virkamiehillä ei kuitenkaan ole hallussaan ainoaa totuutta siitä mitä tämä edellyttää. Sosialidemokraateilla on vahva luottamus siihen, että tasa-arvoisempi ja pohjoismaisen mallin vahvuuksiin nojaava Suomi on paras pohja vastata kestävyysvajeen haasteeseen. Lisäksi on oltava myös valmiutta sitoutua tarvittaviin korjaustoimiin, jos maailmantaloudessa tapahtuu ennakoimattomia muutoksia.
Hallitus muodostettaneen aikanaan. Täällä Turussa ja Varsinais-Suomessa on syytä alkaa jo nyt valmistautua kunnallisvaaleihin. Siinä oman, Kokoomuksesta ja muista puolueista erottuvan linjan rakentaminen on tärkeätä. Politiikka tulee palauttaa myös kunnallispolitiikkaan. Torjuntavoitosta huolimatta kannatus jäi huhtikuussa kuitenkin historian alhaisimmaksi, mikä on syytä muistaa. Uutta torjuntavoittoa ei enää kestetä, vaan tuloksen pitää ensi kerralla olla todellinen voitto. Siihen uskoen.
Hyvää ja rentouttavaa kesää kaikille!
SDP piti lupauksensa
20.05.2011 15:04
Raimo Rike syyttää kirjoituksessaan (TS 17.5) Sdp:tä takinkäännöstä ja vaalilupaustensa pettämisestä sen hyväksyttyä Portugalille myönnettävän tukipaketin.
Tosiasiassa Sdp piti lupauksensa. Heti kun alkoi näyttää ilmeiseltä, että Portugali tulee tarvitsemaan muiden maiden apua, peräänkuulutimme pankkien ja sijoittajien vastuun sisällyttämistä lainapaketin ehtoihin. Ilman tätä emme olisi tukea hyväksyneet. Lukuisissa vaalikeskusteluissa edellisen hallituksen pääministeri Kiviniemi ja valtionvarainministeri Katainen kuitenkin painottivat, että mitään uusia ehtoja ei voi enää asettaa ja että tukipaketti on jo käytännössä neuvoteltu valmiiksi. Raimo Riken mukaan ”Katainen asetti sellaiset tavoitteet, ettei Soini voinut niitä sulattaa, mutta Urpilainen kylläkin”. Tosiasiassa Portugali-paketin osalta nimenomaan Sdp asetti ehdot ja tavoitteet Kataiselle, jonka oli ne hyväksyttävä. Toisin kuin Sdp, Katainen oli sulattanut aiemmin EU:n esittämän lainapaketin, jossa ei pankkien ja sijoittajien vastuuta otettu huomioon.
Vaalien toiseksi suurimpana puolueena halusimme lupaustemme mukaisesti neuvotella uusia ehtoja Portugalin tukemiselle. Lopulta löytyi ratkaisu, joka tiukentaa Suomen lainanannon ehtoja merkittävästi. Ensinnäkin, Suomi kieltäytyy tukemasta enää mitään muuta maata, ellei se saa takaukselleen reaalivakuuksia. Suomen piikki laitetaan nyt kiinni. Portugalinkin on ennen tuen saamista myytävä omaisuuttaan. Lisäksi Suomi vaatii jokaisen maan kohdalla rehellistä arviota siitä, onko maalla todellinen kyky vastata velastaan. Jos maa tulee joka tapauksessa olemaan maksukyvytön, ei sitä tueta lainkaan.
Uusissa ehdoissa sijoittajien vastuu toteutuu, sillä tukea vastaanottavan maan on aloitettava neuvottelut yksityisten sijoittajien kanssa näiden pysymiseksi maassa. Näin ehkäistään rahojen katoamista ulkomaille. Sdp:n ehtojen mukaan jokainen maa tukee jatkossa vain omia pankkejaan ja saa vastineeksi omistusta niissä. Tällä varmistetaan se, että jokainen maa vastaa omasta julkisesta taloudestaan ja velastaan. Suomi ei tule vastaamaan muiden maiden veloista. Lisäksi edellytetään, että pankkien stressitestit tehdään jatkossa yleiseurooppalaisen viranomaisen valvonnassa. Koska nyt meneillään oleva kriisi sai alkunsa yksityisiltä rahoitusmarkkinoilta, pyrimme siihen, että keinottelun hillitsemiseksi EU:ssa on otettava käyttöön vero, jota peritään osakkeiden ja muiden arvopapereiden kaupasta.
Politiikka on yhteistyötä ja kompromissien tekoa. Ilman niitä mikään puolue ei voi saada omia tavoitteitaan etenemään oikean suuntaan. Sdp haluaa toteuttaa vaalilupauksiaan myös muilta osin kuin vain Portugalin tukipaketin ehtojen kiristämisessä. Parhaiten muutoksia viime vaalikaudella vallinneeseen politiikkaan saadaan aikaan osallistumalla hallitustyöhön ja vastuun kantamiseen – yhteistyössä muiden puolueiden kanssa. Myös Perussuomalaisten olisi vaalien kolmanneksi suurimpana puolueena ollut hyvä olla mukana korjaamassa Suomessa vallitsevia epäkohtia. Perussuomalaiset eivät kuitenkaan olleet valmiita etsimään ratkaisua tähän yhteen vaikeaan asiaan vaan uhrasivat EU-kielteisyyden alttarille koko muun vaaliohjelmansa.
Tarvitaanko mustia autoja?
30.09.2010 22:29
Tarvitaanko mustia autoja?
Paikalliset lehdet ovat vastikään kertoneet 90.000€:n Audista, vaikkakin käytetystä, joka on hankittu Turun kaupungin johdon, lähinnä kaupunginjohtajan edustuskäyttöön. Näin niin kuin tavallisena veronmaksajana herää kysymys, että kuinka tarpeellisia tämmöiset edustusautot kuljettajineen oikein ovat kunnallishallinnossa? Onko näitä mustia autoja enemmänkin? Tiedustelujen perusteella sain selville, että keskushallinnossa on kaksi pääosin johdon käytössä olevaa henkilöautoa kuljettajineen.
Miten tarpeellisia nykyisen tiedonvälityksen maailmassa tämmöiset edustusautot enää ovat, kun asioita ei enää tarvitse hoitaa niin paljoa paikan päällä käynnein. Lisäksi tulisi muistaa, että taksiliikenne toimii kyllä varsin joustavasti. Taksiyrittäjät ottavat varmasti mielellään kaupungin edustusajoja hoitaakseen. Ja eikös sitä ainakin eräillä poliittisilla tahoilla kovasti haluta juuri nimenomaan ulkoistaa kaupungin toimintoja. Tässä olisi erinomaisen hyvä yksityistämisen kohde.
Kaupungin johdolla on myös niin mittava sihteeri- ja avustajamäärä, että sillä henkilökunnalla luulisi taksienkin tilailun onnistuvan. Kun laskee kahteen edustusautoon kuluneen investoinnin, huollot ja polttoaineen sekä kahden autonkuljettajan palkkaamisesta aiheutuvat kulut pääsee ihan yksinkertaisellakin matematiikalla sellaisiin lukemiin, että aika paljon saa taksilla ajella tuolla summalla.
Ehkä voisi jotenkuten olla ymmärrettävää, että keskushallinnolla on käytössään yksi edustusauto kuljettajineen. Mutta että kaksi kappaletta. Ja että tämmöistä hintaluokkaa. Verovaroilla.
30.9.2010
« Edellinen 1 2