Vuodesta 2023 näyttää tulevan kansallisesti taantumavuosi, eikä seuraavallekaan vuodelle ennakoida suurta kasvua. Inflaatiokehitys, korkojen nouseminen ja rakennusalan lama ovat heijastuneet jo läpi koko yhteiskunnan, eivätkä tulevat hyvinvointialueiden säästöt ainakaan taloudellista toimeliaisuutta tule lisäämään.

Vaikka Suomi ei pinta-alaltaan ole kovin suuri maa, tilanne kohtelee eri alueita hyvin eri tavoin. Erinomaisessa tuloskunnossa ei ole yksikään maakunta, mutta jo monta vuotta maamme vetureina
toimineet Uusimaa, Pirkanmaa, Pohjois-Pohjanmaa ja Varsinais-Suomi ovat monella mittarilla paremmassa jamassa kuin itäisemmät ja pohjoisemmat maakunnat. Esimerkiksi työllisyyden, asukasmäärän ja
verotuottojen kehitys sekä tutkimus- ja kehityspanokset ovat näillä seuduilla selkeästi maan keskiarvoa paremmalla tolalla. Ennakointien mukaan tulemme nousemaan kansainvälisen kaupan piristyessä jo ensi vuonna takaisin rauhallisen kasvun polulle.

Nousu tulee suurella todennäköisyydellä lähtemään edellä mainituista tutuista veturimaakunnista, joissa sijaitsee merkittävä osa Suomen tulevaisuuden rakentamisessa tarvittavaa infrastruktuuria. Kun ne lähtevät taas vahvempaan kiitoon, pystyy niistä saatu kansantaloudellinen hyöty tukemaan myös muun maan kehitystä.

Heikentyvissä maakunnissa on luonnollisesti toiveita saada tukia jo pitkään jatkuneen taantumakehityksen hidastamiseksi. Ainakaan tähän mennessä niillä ei kuitenkaan ole saatu muutosta aikaan, vaan vain pystytty loiventamaan laskukäyriä.

Toive on ymmärrettävä, mutta samoista rajallisista resursseista kilpailevat myös kasvualueet, joissa pitäisi kyetä kehittämään yhteistä infrastruktuuria ja osaamista siten, että ne pystyvät kilpailemaan maailman metropolien kanssa.

Vuoden 2024 aikana tullaan tekemään useita merkittäviä tulevaisuutta koskevia päätöksiä kansallisten resurssien kohdentamisen suhteen. Hallitusohjelmassa olevat merkittävät tutkimus-, kehitys- ja innovaatiopanostukset sekä korkeakoulujen lisäaloituspaikkojen ja strategiarahojen jako tulevat pitkälti määrittelemään, kiihdytämmekö kasvua vai hidastammeko taantumaa.

Varsinais-Suomen osaajapula on pahentunut jo vuosikymmenen ajan siitä huolimatta, että alueen korkeakoulut ja toisen asteen ammatilliset oppilaitokset tuottavat niin paljon tulevaisuuden tekijöitä, kuin resurssit antavat periksi. Maakunnassa olisi toimintaedellytyksiä merkittäville teollisille investoinneille puhtaan energian tuottamisessa ja meriteollisuuden laajentamisessa. Sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelut natisevat kasvavan asiakasmäärän tarpeiden alla.

Sama tilanne näkyy myös muissa veturimaakunnissa. Niissä on merkittävää potentiaalia lähteä luomaan koko valtiolle sitä vaurautta, jolla pystymme rakentamaan meille kaikille paremman tulevaisuuden.

Suomen hallitus , opetus- ja kulttuuriministeriö sekä työ- ja elinkeinoministeriö tulevat tekemään ensi vuonna erittäin tärkeitä päätöksiä koko maamme tulevien vuosikymmenten menestymisen mahdollisuuksien osalta. Me allekirjoittaneet haluamme vaikuttaa siihen, että niiden avulla saamme nostettua kansalliset kasvuluvut niin korkealle kuin mahdollista säilyttääksemme hyvinvointiyhteiskunnan toimintaedellytyksen myös jatkossa. Maa tarvitsee vastuunkantoa ja veturimaakunnat ovat siihen valmiita.

Niko Aaltonen
Turun ammattikorkeakoulun
hallituksen puheenjohtaja

Eeva-Johanna Eloranta
Turun ammattikorkeakoulun
hallituksen varapuheenjohtaja

Vesa Taatila
Turun ammattikorkeakoulun rehtori