SD-eduskuntaryhmän sivistysvaliokunnan jäsenet Tuula Haatainen (sivistysvaliokunnan puheenjohtaja), Eeva-Johanna Eloranta, Nasima Razmyar ja Pia Hiltunen pitävät aikuiskoulutustuen lakkauttamista ristiriitaisena päätöksenä, jolla on kielteisiä vaikutuksia erityisesti työvoimapulasta kärsiville aloille. Asiasta jätettiin eriävä mielipide, missä esitetään lain hylkäämistä.

SD-eduskuntaryhmän sivistysvaliokunnan jäsenet pitävät aikuiskoulutustuen lakkauttamista ristiriitaisena hallitusohjelmaan kirjatun jatkuvan oppimisen tavoitteen kanssa. Suomessa on jo pitkään pidetty tärkeänä elinikäistä oppimista, joten päätös aikuiskoulutustuen lakkauttamisesta ei tue tavoitetta.

– Aikuiskoulutustuki on toimiva malli, joka nyt ollaan romuttamassa. Se on mahdollistanut työelämässä osaamisen täydentämistä ja kouluttautumista vaativampiin tehtäviin. Tuen lakkauttamisen myötä Suomessa ei enää ole työnantajien ja palkansaajien yhdessä rahoittamaa järjestelmää työelämän osaamistarpeisiin. Romuttamisen sijasta aikuiskoulutustukea olisi pitänyt kehittää, Tuula Haatainen toteaa.

Aikuiskoulutustuki on ollut tärkeä tekijä työvoimapulasta kärsivillä aloilla veto- ja pitovoiman, työssä jaksamisen ja kehittymismahdollisuuksien kannalta. Hallitus on sanonut, että heillä on tahtoa löytää tukea varhaiskasvatuksen ja sotealan henkilöstön saatavuuteen. Tuen lakkauttaminen olisikin merkittävä isku myös hallituksen omille tavoitteille.

– Viime vuonna sote-alalle kouluttautui yli 6000 alanvaihtajaa aikuiskoulutustuen turvin, ja opetus- ja kasvatusalalle toista tuhatta. Lisäksi yli 3500 sote-alan ammattilaista jatko- kouluttautui aikuiskoulutustuen avulla. Silti esimerkiksi pääkaupunkiseudulla on ollut jo pitkään pulaa pätevistä varhaiskasvatuksen ammattilaista. Ammattitaitoisen ja pätevän työvoiman saatavuuden tilanne on pääkaupunkiseudun ohella vakava eri puolilla maata, muistuttaa Eeva-Johanna Eloranta.

– Koulutuspolitiikan ja sosiaalipolitiikan näkökulmasta aikuiskoulutustukeen pitäisi harkita vaihtoehtoja. Etuuksien poistuessa vain harvalla työelämässä olevalla on mahdollisuus rahoittaa tarvittava täydennys- ja uudelleenkoulutus. Vain harvalla palkansaajalla on varaa jäädä pidempikestoiselle opintovapaalle, jos ainoa tapa korvata ansionmenetys on opintotuki. Hallitus haluaa tehdä aikuiskoulutustuesta selvästi opintolainaan perustuvan järjestelmän. Aikuisopiskelijat ovat hyvin erilaisissa elämäntilanteissa, eikä opintolainan ottaminen ole kaikille realistinen vaihtoehto tai se sisältää liian suuria riskejä. Tällä hetkellä tuen saajista enemmistö on pienipalkkaisia naisia ja monella on perhe elätettävänä, Nasima Razmyar korostaa.

– Aikuiskoulutustuen lakkauttaminen osuu selvästi pahiten naisvaltaisille työvoimapula-aloille, kuten sote- ja kasvatusaloille. Tämän lisäksi erityisen tuen tarve on ollut kouluissa kasvava trendi, jonka vuoksi tarvitsemme lisää myös erityisopettajia. Yhtenä konkreettisena keinona on luokanopettajien mahdollisuus täydentää osaamistaan erityisopettajiksi.  Aikuiskoulutustuen lakkauttamisen seurauksena ihmisillä ei ole mahdollisuutta samalla tavalla jatkokouluttautua erityisopettajaksi. Pelkään, miten aikuiskoulutustuen lakkauttaminen tulee näkymään kunnissa, päättää Pia Hiltunen.