Eläkekatolla kohtuutta eläkkeisiin

Suuret tuloerot sotivat voimakkaasti suomalaisten oikeustajua vastaan. Keskustelu siitä, mikä on kohtuullista, onkin viime aikoina ollut paljon julkisuudessa. Monien johtajien huikea palkkataso on saanut aikaan oikeutettuja kysymyksiä palkkauksen tasosta. Onneksi ylisuuriin palkkioihin ja etuihin ollaan nyt puuttumassa.

Meillä Suomessa on käytössä eläkejärjestelmä, jossa ei ole eläkekattoa. Näin ollen eläke nousee saadun palkan suhteessa hyvinkin korkealle. Keskimääräinen eläke Suomessa on hieman vajaa 1500 euroa kuussa. Suurimmat eläkkeet ovat kuitenkin jopa 50 000 euroa. Sadan suurimman eläkkeen keskiarvo meillä on noin 17 000 euroa. Kymmenen suomalaista nauttii näin ollen joka kuukausi eläkkeestä, joka vastaa seitsemäntoista tavallisen keskivertosuomalaisen eläkettä. Korkeimpia eläkkeitä on onneksi vain harvoilla.

Köyhä elää lyhyemmän elämän

Suomalainen köyhä mies elää 12,5 vuotta lyhyemmän elämän kuin rikas mies. Tämä tuli esiin viimevuotisessa tutkimuksessa, jossa todettiin, että hyvätuloinen 35-vuotias suomalainen nainen elää keskimäärin 86,2-vuotiaaksi, mutta köyhä vain 79,4 -vuotiaaksi ja hyvätuloinen mies 82-vuotiaaksi, mutta köyhä vain 69,5 -vuotiaaksi. Näin ollen köyhä saa nauttia pienestä eläkkeestäänkin vähemmän aikaa kuin hyvätuloinen, joka saa elää terveempänä ja pidempään nauttia suuresta eläkkeestään.

Muista maista mallia?

Eläkekaton puuttumista on puolusteltu eläkejärjestelmämme erityispiirteillä. Eläkekattoja on kuitenkin vaihtelevasti käytössä eri maissa, Euroopassa muun muassa Belgiassa, Ranskassa, Espanjassa, Itävallassa ja Portugalissa. Maissa, joissa on olemassa eläkekatto, se on yleisimmin toteutettu eläkepalkkakaton avulla. Tällöin on eläkkeen perusteena oleville ansioille määritelty euromääräinen yläraja, jonka ylittävältä osalta ei kerry eläkettä. Näin rajoitetaan eläkettä kartuttavaa ansiota ja siten myös eläkkeen suuruutta.

Suomessa tulisikin vakavasti pohtia eläkekaton käyttöön ottoa heti eläkkeelle siirryttyä. Tai sitten niin, että muutaman vuoden eläkkeelle jäämisen jälkeen eläke voisi olla ansioon suhteutettu, mutta sen jälkeen vaikkapa 5000 euron kuukausieläke olisi yläraja? Tuollakin summalla pystyisi aika hyvää elämää viettämään ja matkustelemaankin. Sitä paitsi ne, jotka näitä kaikkein suurimpia eläkkeitä saavat, ansaitsevat lisäksi usein myös osinkotuloja. Omaisuuttakin on eläkeikään mennessä heillä kertynyt sen verran, että sitä tuskin tarvitsee enää lisää kartuttaa.

Eläkekatto olisi oikea teko eriarvoisuuden kasvua vastaan.

Kommentit

  1. Edustaja voisi ottaa hiukan enemmän selvää eläkekatoista. Esimerkiksii Ranskassa on eläkekatto valtion eläkelaitoksen maksamassa eläkkeessä. Niin on meilläkin Kelan eläkkeessä. Hyväpalkkaisille eläkkeen pääosa tulee Ranskassakin yksityisistä, mutta lakisääteisistä eläkerahastoista, joissa ei varsinaista kattoa ole. Minun Ranskan eläkkeestäni valtion eläkelaitoksen maksama eläke edustaa noin 40%:n osuutta ja yksityisestä eläkerahastosta tuleva eläke 60% osuutta. Tämän jälkimmäisen osuus siis kasvaa Ranskassa tulojen noustessa.

    Suomenkin suurimmista eläkkeistä suuri osa taitaa olla ns. johtajaeläkkeitä, jotka sovitaan yksilöllisesti työntekijän ja työnantajan välillä. Niitä siis eläkelait eivät koske, ellei eduskunta päätä puuttua yksityiseen sopimusoikeuteen. Eläkekattolainsäädännön seuraus olisi todennäköisesti, että yksityinen sopiminen ulottuisi jatkossa hiukan nykyistä alemmas hierarkiassa. Ihan tavallinen verot maksava keskiluokka kärsisi siitäkin, kuten nykyisestä eläkeläisten rangaistusverostakin.

    Perusteet pitää siis tuntea tarkemmin, jos jotain asiaa haluaa lähteä ajamaan.

  2. Edustaja voisi ottaa hiukan enemmän selvää eläkekatoista. Esimerkiksii Ranskassa on eläkekatto valtion eläkelaitoksen maksamassa eläkkeessä. Niin on meilläkin Kelan eläkkeessä. Hyväpalkkaisille eläkkeen pääosa tulee Ranskassakin yksityisistä, mutta lakisääteisistä eläkerahastoista, joissa ei varsinaista kattoa ole. Minun Ranskan eläkkeestäni valtion eläkelaitoksen maksama eläke edustaa noin 40%:n osuutta ja yksityisestä eläkerahastosta tuleva eläke 60% osuutta. Tämän jälkimmäisen osuus siis kasvaa Ranskassa tulojen noustessa.

    Suomenkin suurimmista eläkkeistä suuri osa taitaa olla ns. johtajaeläkkeitä, jotka sovitaan yksilöllisesti työntekijän ja työnantajan välillä. Niitä siis eläkelait eivät koske, ellei eduskunta päätä puuttua yksityiseen sopimusoikeuteen. Eläkekattolainsäädännön seuraus olisi todennäköisesti, että yksityinen sopiminen ulottuisi jatkossa hiukan nykyistä alemmas hierarkiassa. Ihan tavallinen verot maksava keskiluokka kärsisi siitäkin, kuten nykyisestä eläkeläisten rangaistusverostakin.

    Perusteet pitää siis tuntea tarkemmin, jos jotain asiaa haluaa lähteä ajamaan.

  3. ”Monessa sivistysmaassa on eläkekatto.”

    Missähän sivistysmaassa eläkekatto ulottuu koko eläkejärjestelmään? Lähes kaikissa Länsi-Euroopan maissa on kaksitasoinen eläkejärjestelmä, eli eläkkeen pohjat saadaan valtion eläkejärjestelmästä ja lisäeläkejärjestelmät tuovat loput. Lisäeläkejärjestelmissäkin voi olla katto, mutta se on yleensä varsin korkealla. Kaikissa tietämissäni maissa johtajien jättieläkkeet sovitaan sitten ihan erikseen ja niitä maksetaan niissäkin maissa, missä tavallisten palkansaajien eläkkeet ovat olemattomat. Kuitenkin ne taitavat olla juuri nämä johtajaeläkkeet, joiden vuoksi eläkekattokeskustelua pidetään hengissä.

  4. ”Monessa sivistysmaassa on eläkekatto.”

    Missähän sivistysmaassa eläkekatto ulottuu koko eläkejärjestelmään? Lähes kaikissa Länsi-Euroopan maissa on kaksitasoinen eläkejärjestelmä, eli eläkkeen pohjat saadaan valtion eläkejärjestelmästä ja lisäeläkejärjestelmät tuovat loput. Lisäeläkejärjestelmissäkin voi olla katto, mutta se on yleensä varsin korkealla. Kaikissa tietämissäni maissa johtajien jättieläkkeet sovitaan sitten ihan erikseen ja niitä maksetaan niissäkin maissa, missä tavallisten palkansaajien eläkkeet ovat olemattomat. Kuitenkin ne taitavat olla juuri nämä johtajaeläkkeet, joiden vuoksi eläkekattokeskustelua pidetään hengissä.

Jätä kommentti