Hernekeittoa meressä?

Perheemme heinäkuu on kulunut Saaristomeren rannalla Kustavissa saarimökissämme. Erityiseksi tämän kesän on tehnyt pieni koiranpentumme. Huolta ja murhetta on kuitenkin aiheuttanut meidänkin rantaamme ajautunut sinileväpuuro. Sinilevä kun voi olla koiralle hengenvaarallinen vaikka vain turkista nuoltuna. On ollut aika hankalaa vahtia, ettei pentu mene tassujaan meriveteen kastamaan. Puhumattakaan siitä mielenharmista mikä lapsille aiheutuu, kun he eivät pääse kesän kuumimpina päivinä mereen uimaan.

Huoli Itämerestä

Sinilevätilanne onkin tänä kesänä ollut poikkeuksellisen huono. Ainakaan kymmeneen vuoteen ei näin laajoja sinilevälauttoja ole läntisillä merialuilla havaittu. Tänä kesänä tyynet ilmat ja lämmin sää ovat edesauttaneet levälauttojen kasvua. Pohjimmaisena syynä on vuosikymmenien aikana meren pohjaan kertyneen fosforin nousu pintavesiin viime syksyn ja talven myrskyjen seurauksena.

Itämeri on maailman likaisin meri.  Suomenlahden kunto on onneksi kohenemaan päin suojelutoimien johdosta. Yhdyskuntajätevedet ja teollisuuden päästöt on saatu kuriin Suomen rannikolla ja vähitellen myös Pietarissa. Kokonaisuutena Itämeren tila on kuitenkin huono. Me suomalaisetkaan emme voi vältellä vastuutamme tilanteesta.

Helcomin eli Itämeren suojelukomission päästövähennystavoitteet eivät näytä toteutuvan. Vaikkapa fosforia valuu mereen 50 prosenttia tavoitetta enemmän eli yli 30 000 tonnia.

Maatalous suurin kuormittaja Suomessa

Yksittäisistä kuormittajista suurimmaksi on kasvanut maatalous nyt kun teollisuuden ja kaupunkien päästöt on saatu kuriin. On todella valitettavaa ja jopa häpeällistä, että maatalouden päästöt eivät etelä- ja lounaisrannikollamme ole pienentyneet. Toisten syyttelyyn ei Itämeren suhteen oikein ole varaa ellemme ole kriittisiä omien päästöjemme suhteen. Maataloutta tulee harjoittaa sillä tavalla, ettei se aiheuta vahinkoa ympäristölle.

 Kun savipelloille levitetään lantaa, huuhtoutuu se sateiden mukana helposti vesistöihin.  Lannan käsittelyyn ja levitykseen liittyvät tekniset parannukset vähentäisivät osaltaan haittoja. Jyrkät, vesistöihin rajoittuvat pellot pitäisi ottaa kokonaan pois viljelystä. Miksei kaikkia keinoja oteta käyttöön?

 Maatalouden ympäristötukeen on lähes 20 vuoden aikana kulutettu miljardeja euroja. Pääosin tulotukena tuo tuki on kuitenkin ollut varsin tehotonta vesiensuojelun kannalta. Toivottavasti ensi vuonna käyttöön otettava uusi maaseudun kehittämisohjelma ja sen myötä muuttuva ympäristötukijärjestelmä tuovat asiaan muutoksen. Lasten pitää voida uida Itämeressä.

Kommentit

Jätä kommentti