Ikäihmisten asuinolot kuntoon

Vanhuspalvelulaki on tulossa voimaan heinäkuun alussa ja tuo tullessaan monia parannuksia. Tavoitteena on, että ikääntyneet pystyvät viettämään mahdollisimman pitkään aktiivista elämää, sekä kykenevät toimimaan ja asumaan itsenäisesti. Vuonna 2030 joka neljäs suomalainen on yli 65-vuotias. Yli 1,5 miljoonan ikäihmisen hyvinvointi pitää siis turvata.

Lain myötä jokaisen vanhuksen palvelutarve selvitetään ja hänelle laaditaan henkilökohtainen palvelusuunnitelma. Iäkkäälle myönnetyt palvelut tulee saada viimeistään kolmen kuukauden kuluessa, kiireelliset palvelut heti. Kunnilla tulee jatkossa olla riittävä määrä monipuolista asiantuntemusta mm. geriatrian ja gerontologian eli nimenomaan ikääntyneiden hoidossa, pitää tarjota monialaista kuntoutusta ja osaamista mm. turvallisesta lääkehoidosta. Olennaista on oikeanlainen osaaminen eikä pelkästään henkilökunnan määrä.

”Tässä minä punttia nostelen, jotta jaksan soppani keittää.” Tämä 90-vuotiaan Edla-rouvan lausahdus kiteyttää lain tavoitteen. Ikääntyneen tulee saada oikeanlaisia palveluita ja apua niin paljon, että hän pystyy elämään kotona tai kodinomaisessa ympäristössä mahdollisimman pitkään. Tavoitteena on, että 92 prosenttia yli 75-vuotiaista asuisi kotonaan. Pitkäaikaiseen laitoshoitoon pääsee silloin kun ihmisarvoinen elämä ei muutoin ole mahdollista, kun kotona ei enää pärjää.

Vanhuspalvelut ovat paljon muutakin kuin tärkeitä terveys- tai sosiaalipalveluita. Vanhusystävällinen yhteiskunta on mitä suuremmassa määrin myös yhteiskuntasuunnittelua. Sitä, että tärkeimmät palvelut, mm. lähikauppa sijaitsevat lähellä asutusta tai sitä että kulkureitit ovat turvallisia ja esteettömiä, vaikkapa rollaattorilla kulkevia varten.

Tärkeä edellytys kotona asumiselle on se, että ikäihmisten kodit ovat kunnossa. Meillä onkin suuri tarve asuntojen esteettömyyden, toimivuuden ja turvallisuuden lisäämiseen. Valtio tuleekin kohdentamaan jopa 44 miljoonaa euroa vanhusten ja vammaisten asuntojen korjaukseen, hissien rakentamiseen ja vanhusten palveluasumisen parantamiseen. Asuinoloja parannetaan myös kehittämällä asumista tukevaa teknologiaa.

Suurin ongelma, joka estää monien ikäihmisten kotona asumista on kerrostalojen hissittömyys. Suomessa on jopa 42 000 tällaista portaikkoa. On arvioitu, että jopa 100 000 seniorikansalaista asuu hissittömissä taloissa. Nyt on tavoitteena, että hissien rakentamista lisätään, jopa viiteen sataan vuodessa nykyisen kahden sadan hissin määrästä. Hyvä näin. Nyt siis hissejä rakentamaan!

 

Kommentit

Jätä kommentti