Kodinomaista vai laitosmaista vanhuutta?

Viime aikoina vanhusten hoidosta on käyty kiivasta keskustelua. Vanhustenhoidon painopisteen siirtäminen laitoshoidosta palveluasumiseen ja kotihoitoon onkin hallituksen tavoitteena. Kyse ei kuitenkaan ole siitä, että vanhuksia alettaisiin siirtää vanhainkodeista takaisin omiin koteihinsa. Kysymys on siitä, että pitkällä tähtäyksellä yhä useammat vanhukset voisivat elää kotonaan erilaisten tukipalveluiden avulla tai sitten erilaisissa palveluasunnoissa tai kodinomaisessa laitoshoidossa.

Vanhusten liikkumattomuus on ongelma

Tällä hetkellä aivan liian monet vanhukset joutuvat elämään vuodepotilaina terveyskeskusten vuodeosastoilla tai vastaavissa laitoksissa vaikka vain hyvin harvan vaiva sitä vaatii. Jo 35 prosenttia 85-vuotiasta sairastaa muistisairautta. Nekään eivät vuodelepoa vaadi. Siitä huolimatta Suomessa makuutetaan muistisairaita sairaalassa keskimäärin 217 sairaalapäivää per sairaalareissu, kun vastaava luku on Ruotsissa vain neljä päivää ja Norjassa vain yksi päivä. Näissä maissa etusijalle nousee kuntoutus eikä sairaalahoidon jatkaminen. Missään ei ole sanottu, että ikääntymisestä automaattisesti seuraa raihnaisuus. Toimintakykyisenä voi säilyä kunhan sekä lihakset että aivot pidetään vireänä.

Kaksi kolmesta ikääntyneiden liikkumisen ongelmista johtuukin liikunnan puutteesta ja vain kolmasosalla on niihin joku lääketieteellinen syy. Liikkumattomuus heikentää lihasvoimaa ikääntyneillä kolme kertaa nopeammin kuin nuorilla. Lihasvoima heikkenee vuodelevossa viisi prosenttia päivässä kahden ensimmäisen viikon aikana, toimintakyky alenee diagnoosista riippumatta ja monet muut terveysriskit uhkaavat.

Kohti tuettua asumista

Tarvitsemmekin nyt suunnan muutoksen pois laitoksista kohti tuettua asumista, kunnollista kuntoutusta ja palveluasumista, silloin kun kotona ei avun turvinkaan enää pärjää. Kyse on ennen kaikkea ikääntyneen ihmisen oikeudesta inhimilliseen vanhuuteen. Toki kyse on rahastakin. Laitoksessa makuuttaminen maksaa yhteiskunnalle noin 190 euroa päivässä, ympärivuorokautisessa palveluasumisessa eli jalkeilla omissa vaatteissa elellen maksaa vain 130 euroa.

Vanhuus on voimavara

Tärkeintä on, että joka ikinen seniorikansalainen voisi nauttia toiveidensa ja kykyjensä mukaan monipuolisesta kuntouttavasta toiminnasta päivittäin: liikuntaa, ulkoilua, päivätansseja, käsillä tekemistä, iltapäiväkahveja ja seurustelua muiden kanssa sekä tarvittavat saunat ja pesut tarpeeksi usein. Isot aidatut virikkeelliset pihat asuntoloiden ja hoitolaitosten pihalle tarvitaan silloin, kun asukkaina on muistisairaita.  Kaikille tulee antaa edellytykset elää aktiivista elämää yksilölliset rajoitukset huomioon ottaen. Vain tällä tavalla toimintakykymme säilyy vanhanakin, emmekä tieten tahtoen hoida ihmisiä petipotilaiksi ilman todellista syytä. Tekemistä tähän tavoitteeseen pääsemisessä vielä riittää ja epäkohtia ratkaistavaksi löytyy, mutta suunnan pitäisi olla selkeä. Ei laitosmaisuudelle ja kyllä kodinomaisuudelle.

 

Kommentit

Jätä kommentti