Köyhyys syö mahdollisuuksien tasa-arvoa

Vuosi 2010 on julistettu Euroopan unionissa köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen teemavuodeksi. Tavoitteena on tunnustaa köyhyydessä elävien ja syrjäytyneiden oikeus ihmisarvoiseen elämään ja osallisuuteen. Kovin paljoa ei tämä teema ole tiedotusvälineissä ollut esillä, vaikka vuosi on lopuillaan.

Joka kuudes suomalainen on köyhä

Köyhyyden vastaisessa työssä on paljon työtä tehtävänä niin yksilötasolla kuin rakenteellisestikin. Erityisesti tarvitaan poliittista tahtoa muutokseen. Valitettavasti sitä ei kovasti ole ollut näköpiirissä. Tämän kertoo jo se seikka, että Suomen viisimijoonaisesta kansasta 900.000 ihmistä on köyhiä tai syrjäytymisvaarassa. Tämä tarkoittaa sitä, että joka kuudes suomalainen on köyhä!

Köyhyys määritellään niin, että ne ihmiset joiden nettotulot ovat alle 60 prosenttia keskimmäisen tulonsaajan tuloista. Suomessa tuo nettomediaanitulo on 1800€ eli köyhyysrajana on noin 1080€:n nettotulot. Viimeisten kymmenen vuoden aikana köyhyysrajan alapuolella elävien ihmisten määrä on lähes kaksinkertaistunut Suomessa!

Perusturvaetuudet jälkeenjääneitä

Köyhyyden kasvaminen 1990-luvun puolivälin jälkeen selittyy pääosin perusturvaetuuksiien jäämisellä jälkeen 20-30 prosenttia yleisestä tulokehityksestä. Suhteellinen köyhyys syö etenkin mahdollisuuksien tasa-arvoa. Seurauksena voi olla sosiaalista syrjäytymistä, jolla voi olla kauaskantoiset seuraukset etenkin lasten myöhemmälle kehitykselle. Kun suhteellinen köyhyys ja tuloerot kasvavat, on lapsilla yhä pidempi matka ponnisteltavana kohti keskimääräistä elintapaa.

Tätä matkaa onneksi lyhentää hyvässä kunnossa olevat yhteiskunnan palvelujärjestelmät esimerkiksi päivähoito, esikoulu ja koulu. Jos nämä edellytykset eivät ole kunnossa, lapsen edellytykset näyttävät huonolta. Suomessa nämä palvelujärjestelmät ovat toistaiseksi kunnossa ja vanhempien tulotaso ennustaa lasten tulevaa tulotasoa vain 10-20 prosenttia. Yhdysvalloissa tämä luku on peräti 50-60 prosenttia! Mahdollisuuksien tasa-arvoa tarjoavissa Suomessa ja Pohjoismaissa lasten ja nuorten omat kyvyt ja ponnistelut vaikuttavat paljon enemmän kuin monissa muissa maissa.

Köyhyyden perityminen Suomessa on toistaiseksi vähäistä

 Köyhyyden periytyminen on Suomessa vahäistä. Pienituloisten ja toimeentulotukea saavien perheiden lapsilla on kuitenkin kaksinkertainen riski päätyä samaan kohtaloon kuin muilla. Yhdysvalloissa riski on nelin tai jopa viisinkertainen. Huolestuttavilta kuulostavatkin aina silloin tällöin toistuvat puheet mm. koulutuksen maksullisuudesta ja Amerikan mallin ihailusta. Jo nyt on lukio- tai muiden opiskelukirjojen hankinta köyhän perheen nuorelle aika ylivoimainen tehtävä.

Paras lääke on köyhyyteen on hyvä työllisyys

Suhteellisen köyhyyden poistaminen ei toki ole helppoa. Köyhyyden poistamiseksi tulee olla mahdollisimman paljon maksajia suhteessa perusturvalla tai tulonsiirroilla eläviä kohden. Tämä tarkoittaa siis korkeaa työllisyysastetta ja mahdollisimman vähän ihmisiä työmarkkinoiden ulkopuolella. Järkevää on siis lisätä tukityöllistämistä toisin kuin nykyinen porvarihallitus tekee.

Erityisen tärkeää on poistaa nuorisotyöttömyys, jotta nuorten ihmisten ei tarvitsisi aloittaa aikuiselämäänsä lohduttomissa olosuhteissa. Sosialidemokraattien vaalilupaus nuorisotyöttömyyden nollatoleranssista taaten jokaisella nuorelle kolmen kuukauden työttömyyden jälkeen joko työ-, harjoittelu- tai opiskelupaikan onkin enemmän kuin paikallaan.

Verot köyhien maksettavaksi?

Nykyhallituksen linja tuntuu olevan se, että politiikan virheet maksatetaan pieni- ja keskituloisilla lähestymällä koko ajan tasaveromallia. Tästä kertovat mm. Kataisen puheet valtionverotuksen jäädyttämisestä, mikä johtaa kuntien verotuksen (tasavero)kiristymiseen. Lopputuloksena palkkaverotus kiristyy etenkin pieni- ja keskituloisilla.

Sosialidemokraatit eivät hyväksy kulkemista kohti tasaveromallia, vaan me haluamme lisätä progressiivisyyttä myös muuhun kuin ansiotulojen valtionverotukseen. Veronmaksukyvyn on ratkaistava ja hyvätuloisten on osallistuttava enstistä enemmän yhteisiin menoihin. Pääomien ja varallisuuden sekä suurten tulojen verottaminen on osa oikeudenmukaista verotusta.

Onko perusturvan jäädytys oikein?

Porvarihallituksen linja ei ole erityisen yhteiskuntavastuullinen. Tästä kertoo mm. SATA-komitean päätösten mukainen perusturvan ja työllisyysmäärärahojen jäädytys. Tuntuu, että he eivät halua vähentää köyhien määrää eikä helpottaa puutteessa elävien arkea.

Kommentit

  1. Valitettavasti tästä realiteetista täytyy aina muistuttaa:työllisyys sinänsä ei vielä ratkaise mitään, jos työstä saadulla palkallaei pysty elättämään itseään ja perhettään! Kai sinäkin joskus sisäistät, mitä ns. paskatyö aikuisten okeesti merkitsee…i

  2. Valitettavasti tästä realiteetista täytyy aina muistuttaa:työllisyys sinänsä ei vielä ratkaise mitään, jos työstä saadulla palkallaei pysty elättämään itseään ja perhettään! Kai sinäkin joskus sisäistät, mitä ns. paskatyö aikuisten okeesti merkitsee…i

  3. Kyllä täällä Suomessa työtä riittää. On tahdon asia halutaanko mm. tukityöpaikkoja järjestää lisää.
    On myös totta, että työuria tulisi pidentää ja sitä kautta työllisten määrää, mutta ei väkipakolla. Asiassa voitaisiin edetä ryhtymällä toimenpiteisiin, jotta niin monet ihmiset, usein todella nuoretkin, eivät joutuisi pois työelämästä mielenterveysongelmien takia. Masennushan on suurin työkyvyttömyyttä aiheuttava tekijä nykyään.

    Ja kyllä olen sisäistänyt mitä paskatyö voi tarkoittaa: työtä jolla ei elä, työ josta ei kerry lomaa, työ, johon sinua ei enää kutsuta jos puutut työehtoihin jne. Vuokra- , pätkä- ja silpputöissä näin usein on, mutta ei välttämättä. Puhumattakaan pimeistä töistä, joita edelleen monet teettävät ja tekevät.

    Nimimerkillä itsekin pätkätyöläinen, vaikkakin laillisin työehdoin ja kohtalaisella keskiapalkalla.

  4. Kyllä täällä Suomessa työtä riittää. On tahdon asia halutaanko mm. tukityöpaikkoja järjestää lisää.
    On myös totta, että työuria tulisi pidentää ja sitä kautta työllisten määrää, mutta ei väkipakolla. Asiassa voitaisiin edetä ryhtymällä toimenpiteisiin, jotta niin monet ihmiset, usein todella nuoretkin, eivät joutuisi pois työelämästä mielenterveysongelmien takia. Masennushan on suurin työkyvyttömyyttä aiheuttava tekijä nykyään.

    Ja kyllä olen sisäistänyt mitä paskatyö voi tarkoittaa: työtä jolla ei elä, työ josta ei kerry lomaa, työ, johon sinua ei enää kutsuta jos puutut työehtoihin jne. Vuokra- , pätkä- ja silpputöissä näin usein on, mutta ei välttämättä. Puhumattakaan pimeistä töistä, joita edelleen monet teettävät ja tekevät.

    Nimimerkillä itsekin pätkätyöläinen, vaikkakin laillisin työehdoin ja kohtalaisella keskiapalkalla.

Jätä kommentti