Millä eväillä SDP nousuun?

Millä eväillä SDP nousuun?

”Kaiken viisauden alku on tosiasioiden tunnustaminen.” Tähän presidentti Paasikiven mielilauseeseen viittasi eduskunnan puhemies Heinäluoma puheessaan presidentin virkaanastujaisissa. Tosiasioiden tunnustamisesta tulee tosiaan lähteä. SDP:n kannatus on laskenut huolestuttavasti ja vaikka eduskuntavaaleissa saimme torjuntavoiton, ei käy kieltäminen, että kannatus on ollut pitkään laskusuunnassa.

Ketä me edustamme?

Puolueemme on pitkään nojannut teollisuustyöväestöön, jonka määrä on vähentynyt. Me emme ole tarpeeksi pystyneet tavoittamaan palvelualoilla työskenteleviä ja uuttaa keskiluokkaa. Silloin kun meillä meni puolueena nykyistä paremmin, perustui yhteiskunta luokkaleireihin. Tällaista maailmaa ei kuitenkaan enää ole. Tähän liittyy suuri työelämän muutos, palkkatyöläiset eivät enää samaistu samalla tavalla työväkeen kuin ennen vaan nyt pienipalkkainenkin ihminen saattaa samaistua mieluummin keskiluokkaan. Meidän pitääkin tulevaisuudessa vähemmän korostaa äänestäjän yhteiskunnallista asemaa, tavallaan poistaa esteet puolueemme äänestämisen tieltä niin kuin Kokoomus on uutena työn puolueena tehnyt.

Mitä ovat meille tärkeät arvot?

Katseet pitää siis kohdistaa ymmällään olevaan keskiluokkaan, joka nyt liian usein äänestää oikeistoa kun se on osannut tehdä itsestään houkuttelevan näköisen. On selvää, että meille perinteiset tärkeät asiat pohjoismainen hyvinvointivaltio, ihmisoikeudet ja syrjäytymisen estäminen ovat edelleenkin tärkeitä, mutta nyt ne kuuluvat myös muiden puolueiden asialistoille. Vastakohtana oikeistolle ja muillekin puolueille meidän pitää tuoda esille ne oman aatteemme mukaiset oikeudenmukaisemmat arvot, jotka meidän politiikkaamme ohjaavat erotuksena vasemmistolaista kautta elävään oikeistoon. Nyt pitää miettiä mikä on se hyvä, jonka vain me voimme tuoda mukanamme politiikkaan. Mitkä ovat ne arvot, jotka ohjaavat meidän politiikkaamme.

Osattava innostaa, uskallettava uudistaa

Me tarvitsemme siis uuden ja innostavan asialistan, joka saa myös keskiluokan liikkeelle. Tärkeintä tässä on uudenlaisen, meidän oman näköisemme vaihtoehtoisen talouspolitiikan ja talousteorian luominen. Tarvitsemme sellaisen talouspolitiikan, joka juontaa juurensa oikeudenmukaisuudesta ja kohtuudesta nykyään yleisesti ja lähes ainoana totuutena hyväksytyn uusliberalistisen yksilökeskeisyyttä korostavan ajattelun sijaan. Tarvitsemme yhteisöllisyyttä ja selkeää vaihtoehtoa tarjoavaa talouspolitiikkaa. Kapitalismia emme voi kieltää, mutta meidän pitää saattaa se tiukempaan poliittiseen ohjaukseen. Solidaarisuusvero ja sijoittajien vastuu ovat oikeita askelia tähän suuntaan. Tähän liittyy myös hyvinvointivaltion uudistaminen 2000-luvulle, emme saa jämähtää paikoilleen vanhoihin asemiin siinäkään.

Haasteita riittää niin Suomessa kuin maailmallakin

Globalisaatio antaa mahdollisuuksia, mutta se pitää saattaa politiikan kontrolliin. Yhtenä ydinkysymyksenä talouteen liittyen onkin miettiä myös sitä mikä on meidän suhteemme globalisaatioon ja ratkaisumme sen ongelmiin, joiden seurauksena työpaikkoja valuu alhaisempien työvoimakustannusten maihin ja täällä kotimaassa siten, että työt annetaan yrityksille, jotka saattavat käyttää ulkomaista työvoimaa huonommin palkoin ja työehdoin. Tähän liittyy onnistumisemme myös globaalina liikkeenä Euroopassa ja koko maailmassa. Vain kansainvälisesti toimimalla saadaan aikaan todellisia muutoksia talouteen.

Kulutusta ja kasvua kyseenalaistetaan

Nykyään ihmiset määrittelevät itsensä yhä enemmän kulutuksen kautta. Millainen on kotisi, onko sinulla uusin kännykkä tai miten tuot esiin yksilöllisyyttäsi pukeutumisesi kautta. Kaikki ovat asioita jotka liittyvät kuluttamiseen. Jos et pysty pitämään kulutustasoasi yllä koet olevasi tai jopa joudut ikäänkuin yhteiskunnan ulkopuolelle, syrjäydyt.

Ajassa on kuitenkin nähtävissä paljon merkkejä aivan vastakkaisesta ajattelusta; puhutaan downshiftaamisesta, elämän muuttamisesta rauhallisemmaksi, oravanpyörästä pois hyppäämisestä. Kierrättäminen ja vihreät arvot ovat muotia ja kestävän kehityksen ajattelutapa yleistyy koko ajan. Monet nuoret suorastaan vastustavat ostamista ja haluavat pitää kulutuksensa mahdollisimman minimissä esim. 100 tavaraa ajattelussa, jossa pitää karsia omaisuutensa ihan minimiin, vain välttämättömimpään. Nämä ovat ajatuksia, jotka puhuttelevat yhä useampia ihmisiä työssäkäyvistä vähäosaisiin. Keskustelua on herättänyt myös talouspolitiikan degrowth-ajattelu eli keskustelu siitä tuleeko meidän todellakin aina pyrkiä talouskasvuun vai voisiko vähempikin riittää, kun jossain kohtaa kasvun rajat tulevat vastaan.

Näistä aineksista yhdistelemällä löytyvät uuden nousun mahdollisuudet aatteellemme. Kun tämä liitetään politiikan tekemiseen uusilla tavoilla mediaa, sosiaalista mediaa ja verkottumista paremmin hyödyntäen niin saamme kannatuksemme taas nousuun.

Kommentit

  1. Tämä on taas näitä valinta sivuja. Olen kysynyt vanhemmilta puolueemme jäseniltä minne hukkasitte lapsenne. Kasvatitteko heistä porvareita?
    Kun elämä antoi mahdollisuuden liittyä poliittiseen puolueeseen ja siellä toimimiseen niin jo silloin 1994 näkyi tämä nuorten jäsenten puute. Se on vain pahentunut tässä vuosien saatossa. Varmaankin lapsenne ajattelevat kaiken sen mitä tämä yhteiskunta on heille tarjonnut, että se on itsestään selvyys ja jatkuu ikuisesti. Silloin siihen ei mitään poliittista puoluetta tarvita.

    Työnantajillemme ja heidän edusmiehilleen sopii hyvästi se, että palataan 1800 luvun työsopimuksiin. Sitten kun on eletty sitä mallia riittävän kauan kelpaa se sosiaalidemokratiakin. Eli pohjien kautta uuteen nousuun, eikä vielä ole pohjakosketusta saatu.
    Omakohtaisesti vastaan ensimmäiseen kysymykseeni, jotta lapseni ovat 100% jäsenkirjademareita.

  2. Tämä on taas näitä valinta sivuja. Olen kysynyt vanhemmilta puolueemme jäseniltä minne hukkasitte lapsenne. Kasvatitteko heistä porvareita?
    Kun elämä antoi mahdollisuuden liittyä poliittiseen puolueeseen ja siellä toimimiseen niin jo silloin 1994 näkyi tämä nuorten jäsenten puute. Se on vain pahentunut tässä vuosien saatossa. Varmaankin lapsenne ajattelevat kaiken sen mitä tämä yhteiskunta on heille tarjonnut, että se on itsestään selvyys ja jatkuu ikuisesti. Silloin siihen ei mitään poliittista puoluetta tarvita.

    Työnantajillemme ja heidän edusmiehilleen sopii hyvästi se, että palataan 1800 luvun työsopimuksiin. Sitten kun on eletty sitä mallia riittävän kauan kelpaa se sosiaalidemokratiakin. Eli pohjien kautta uuteen nousuun, eikä vielä ole pohjakosketusta saatu.
    Omakohtaisesti vastaan ensimmäiseen kysymykseeni, jotta lapseni ovat 100% jäsenkirjademareita.

  3. ”Millä eväillä SDP nousuun?”
    Mielestäni tuo kysymys on ihan väärä. Jos tarkemmin avaa tuon kysymyksen, niin sehän tarkoittaa, ”Miten saamme puolueelle ja jäsenille lisää VALTAA?”.

    Ei muissa puolueissa mietitä yhtä paljon kuin SDP:ssä, kuinka saada lisää VALTAA. Ei tuo VALLAN saaminen (vallankumous) voi olla puolueen päätavoite.
    Jos/kun puolue hoitaa ihmisille tärkeitä asioita, uskaltaa tehdä myös kipeitä mutta oikeita päätöksiä, ei sorru populismiin, niin kylä ihmiset ottavat puoleen omakseen.
    Jos puole-eliitti on vain VALLANHIMOINEN ja miettii miten saada ihmiset äänestämään puoluetta, niin se ei toimi. Osa äänestäjistä kyllä menee lankaan, mutta suuri osa kyllä huomaa pelkän VALLAN tavoittelun.

  4. Yksi syy miksi SDP ei kannateta on viestin epäselvyys esim eläkeiän nostoa SDP vastustaa mutta ei perustele asiaa eikä esitä julkisuuteen noston aiheuttamia ongelmia ja vaadi työnantajia
    esittämään ratkaisua ongelmiin

    EK:n ja Kokoomuksen propagandassa eläkeikää halutaan nostaa ja ihmiset pitää pidempään töissä, mutta käytännössä tämä ei onnistu. Kuka palkkaa n. 60-vuotiaan vielä uutena työntekijänä minnekkään?

    Mutta meidän huomiota ohjataan pois olennaisesta monella tavalla , eikä mediakaan ole halunnut suhtautua kriittisesti EK ja myötäilijöiden esityksiin

    Seuraavassa muutama ongelma, joita ei ole tuotu esiin keskusteluissa :

    1.Ensinnäkin eläkeiän nousu ei ole sama kuin työstäpoistumisiän nousu. Ne ovat kaksi eri asiaa.

    Kyselin tuota todellista työstäpoistumisikää ETK:ta, VM:tä, EK:ta ja Etlasta, mutta eipä kukaan ole sitä selvittänyt.Paras arvio oli, että julkiselta sektorilta siirrytään työstä eläkkeelle n 60 % , mutta yksityiseltä vain n 10 -20% . Ikääntyneiden 60-63-vuotiaden työllisyysaste on n 40 % mutta tilasto hämää aika paljon, ennen eläkeikää ehtii vielä moni menettää työnsä
    Ja niinpä suurin osa siirtyy eläkkeelle , sairaslomalta, työttömyydestä eli voidaan päätellä , että työelämästä siirtyy vanhuuseläkkeelle vai n 20-30 % TYÖSTÄ.

    2.Toinen harha on työikäisen väestön väheneminen, radikaalia muutosta ei tapahdu
    .
    Suurten ikäluokkien osuutta on liioiteltu, sillä suuri joukko meni Ruotsiin.Edelleen siellä asuu n 80000 ja jos 50-60-lukulaisetkin otetaan huomioon niin jopa 200000. Ja paluumuuttajiakin on paljon ja heidän eläkkeestä suuren osan maksaa Ruotsi

    Työikäinen väestö vähenee vuoteen 2030 mennessä n 165000ja alkaa sen jälkeen kasvaa
    Eläkeiän nosto tuo uusia työntarjoajia markkinoillen 70000 henkeä kun työuraan lisätään vuosi

    Meillä on jo 400000 työttämäksi työnhakijaksi kirjattua ja viisi vuotta työuraan lisää työvoiman tarjontaa vielä 350000

    Niinpä tarvitaan 500000-600000 uutta työpaikkaa , jotta työurat oikeasti pitenisivät, eläkeiän nosto vain LYHENTÄÄ työuraa ilman uusi työpaikkoja .

    3. Työuran lyheneminen keskeltä

    Jos työmäärä/työpaikat eivät lisäänny niin työmäärä jaetaan jollain opilla työvoiman kesken, Suomessa työttömyyden ja syrjäytymisen kautta
    Esim Ruotsi , Tanska, Hollanti etc jakaa työn osa-aikaisuuden ja osa-aikatyön tukien kautta.

    Meillä on vuosittain n 800000 työttömyysjaksoa ja työuraan muutettuna ne lyhentävät työuraa jo neljä vuotta.!!! Vielä 80-luvulla jaksoja oli 200000 ja lyhennys työuraan oli vain yksi vuosi

    Talousasiantuntijat väittävät, että jos on tarjontaa työvoimasta niin joku sen työllistää ja unohtavat tietoisesti yleisesti tunnetun asian

    Työpaikkojen määrän dynamiikka on kahden tekijän summa:Tuottavuuden nousu syö n 10-15 % työpaikoista vuodessa ja toisaalta kasvu kompensoi sen jos kompensoi.
    Kasvu on riittänyt parhaimmillaankin vain korvaamaan menetetyt työpaikat , todellisuudessa työaika on lyhentynyt työttömyyden kautta

    Meillä on kuitenkin työkkäreissä 400000 työttömäksi työnhakijaksi rekisteröityä ja tuo joukko on odottanut tuota EK:n julistamaa kuuta jo 20 vuotta eikä sitä ole ilmestynyt.

    Tavoite onkin luoda suuri määrä työttömiä ja pitää määrä korkealla, kuten Etla, EK ja Kokoomus tavoittelevat

    4. Kohtaanto-ongelma

    Toinen mistä ei haluta puhua on kohtaanto-ongelma:Työnantajat hakevat 25-45-vuotiata ja tarjonta lisääntyy 63-67-vuotiaissa.Se on niin suuri ero ettei se käsiä levittelemällä ratkea kuten EK olettaa.Eikä EK ja myötäilijöillä ole mitään strategiaa miten +55-60-vuotiaiden työllisyydestä huolehditaan.

    Jos tuo 60-70-vuotiaat olisivat se halutuin työvoima niin Nokia siirtäisi tuotantoaan Savukoskelle ???

    Eläkeiän nosto ei poista kohtaanto-ongelmaa vaan lisää siitä.
    EK:n ja kumppaneiden tavoite on vain johtaa keskustelua pois todellisista ongelmista eli työpaikkamäärästä ja työttömyyspätkistä

    Meillä siis ohjataan huomio pois olennaisesta

    Tarvitaan 500000-600000 uutta työpaikkaa , jotta työurat oikeasti pitenisivät, eläkeiän nosto vain LYHENTÄÄ työuraa.

    5. EK motivaattori on raha:
    Työeläkkeiden rahoitus tulee työnantajilta, jos työeläkkeen alku siirtyy niin yritysten maksurasitus pienenee vastaavasti
    Mutta lisäbonuksena myös rahastointivaade pienenee ja syntyvä ylimääräinen rahastointi siirtyy eläkkeensaajilta eläkeyhtöiden ja niiden asiakkaitten kassaan
    Kyseessä on suuri summa,en osaa laskea tarkasti,mutta arviolta 10-20 miljardia
    Ikääntynyt tulee halvemmaksi elättää työttömänä kuin eläkeläisenä ja työttömyyskorvaus on pienempi kuin eläke ja valtio eli veronmaksajat maksavat n 20 % ansiosidonnaisesta.
    Lisäksi eläke pienenee, joten sitä kauttakin työnantajien maksurasitus pienene
    Ja jos ns eläkeputki sadaan pois niin sen on riemuvoitto työnantajille,sen jälkeen ikääntyneen työttömän elatus on 100 % palkansaajien vastuulla

  5. Yksi syy miksi SDP ei kannateta on viestin epäselvyys esim eläkeiän nostoa SDP vastustaa mutta ei perustele asiaa eikä esitä julkisuuteen noston aiheuttamia ongelmia ja vaadi työnantajia
    esittämään ratkaisua ongelmiin

    EK:n ja Kokoomuksen propagandassa eläkeikää halutaan nostaa ja ihmiset pitää pidempään töissä, mutta käytännössä tämä ei onnistu. Kuka palkkaa n. 60-vuotiaan vielä uutena työntekijänä minnekkään?

    Mutta meidän huomiota ohjataan pois olennaisesta monella tavalla , eikä mediakaan ole halunnut suhtautua kriittisesti EK ja myötäilijöiden esityksiin

    Seuraavassa muutama ongelma, joita ei ole tuotu esiin keskusteluissa :

    1.Ensinnäkin eläkeiän nousu ei ole sama kuin työstäpoistumisiän nousu. Ne ovat kaksi eri asiaa.

    Kyselin tuota todellista työstäpoistumisikää ETK:ta, VM:tä, EK:ta ja Etlasta, mutta eipä kukaan ole sitä selvittänyt.Paras arvio oli, että julkiselta sektorilta siirrytään työstä eläkkeelle n 60 % , mutta yksityiseltä vain n 10 -20% . Ikääntyneiden 60-63-vuotiaden työllisyysaste on n 40 % mutta tilasto hämää aika paljon, ennen eläkeikää ehtii vielä moni menettää työnsä
    Ja niinpä suurin osa siirtyy eläkkeelle , sairaslomalta, työttömyydestä eli voidaan päätellä , että työelämästä siirtyy vanhuuseläkkeelle vai n 20-30 % TYÖSTÄ.

    2.Toinen harha on työikäisen väestön väheneminen, radikaalia muutosta ei tapahdu
    .
    Suurten ikäluokkien osuutta on liioiteltu, sillä suuri joukko meni Ruotsiin.Edelleen siellä asuu n 80000 ja jos 50-60-lukulaisetkin otetaan huomioon niin jopa 200000. Ja paluumuuttajiakin on paljon ja heidän eläkkeestä suuren osan maksaa Ruotsi

    Työikäinen väestö vähenee vuoteen 2030 mennessä n 165000ja alkaa sen jälkeen kasvaa
    Eläkeiän nosto tuo uusia työntarjoajia markkinoillen 70000 henkeä kun työuraan lisätään vuosi

    Meillä on jo 400000 työttämäksi työnhakijaksi kirjattua ja viisi vuotta työuraan lisää työvoiman tarjontaa vielä 350000

    Niinpä tarvitaan 500000-600000 uutta työpaikkaa , jotta työurat oikeasti pitenisivät, eläkeiän nosto vain LYHENTÄÄ työuraa ilman uusi työpaikkoja .

    3. Työuran lyheneminen keskeltä

    Jos työmäärä/työpaikat eivät lisäänny niin työmäärä jaetaan jollain opilla työvoiman kesken, Suomessa työttömyyden ja syrjäytymisen kautta
    Esim Ruotsi , Tanska, Hollanti etc jakaa työn osa-aikaisuuden ja osa-aikatyön tukien kautta.

    Meillä on vuosittain n 800000 työttömyysjaksoa ja työuraan muutettuna ne lyhentävät työuraa jo neljä vuotta.!!! Vielä 80-luvulla jaksoja oli 200000 ja lyhennys työuraan oli vain yksi vuosi

    Talousasiantuntijat väittävät, että jos on tarjontaa työvoimasta niin joku sen työllistää ja unohtavat tietoisesti yleisesti tunnetun asian

    Työpaikkojen määrän dynamiikka on kahden tekijän summa:Tuottavuuden nousu syö n 10-15 % työpaikoista vuodessa ja toisaalta kasvu kompensoi sen jos kompensoi.
    Kasvu on riittänyt parhaimmillaankin vain korvaamaan menetetyt työpaikat , todellisuudessa työaika on lyhentynyt työttömyyden kautta

    Meillä on kuitenkin työkkäreissä 400000 työttömäksi työnhakijaksi rekisteröityä ja tuo joukko on odottanut tuota EK:n julistamaa kuuta jo 20 vuotta eikä sitä ole ilmestynyt.

    Tavoite onkin luoda suuri määrä työttömiä ja pitää määrä korkealla, kuten Etla, EK ja Kokoomus tavoittelevat

    4. Kohtaanto-ongelma

    Toinen mistä ei haluta puhua on kohtaanto-ongelma:Työnantajat hakevat 25-45-vuotiata ja tarjonta lisääntyy 63-67-vuotiaissa.Se on niin suuri ero ettei se käsiä levittelemällä ratkea kuten EK olettaa.Eikä EK ja myötäilijöillä ole mitään strategiaa miten +55-60-vuotiaiden työllisyydestä huolehditaan.

    Jos tuo 60-70-vuotiaat olisivat se halutuin työvoima niin Nokia siirtäisi tuotantoaan Savukoskelle ???

    Eläkeiän nosto ei poista kohtaanto-ongelmaa vaan lisää siitä.
    EK:n ja kumppaneiden tavoite on vain johtaa keskustelua pois todellisista ongelmista eli työpaikkamäärästä ja työttömyyspätkistä

    Meillä siis ohjataan huomio pois olennaisesta

    Tarvitaan 500000-600000 uutta työpaikkaa , jotta työurat oikeasti pitenisivät, eläkeiän nosto vain LYHENTÄÄ työuraa.

    5. EK motivaattori on raha:
    Työeläkkeiden rahoitus tulee työnantajilta, jos työeläkkeen alku siirtyy niin yritysten maksurasitus pienenee vastaavasti
    Mutta lisäbonuksena myös rahastointivaade pienenee ja syntyvä ylimääräinen rahastointi siirtyy eläkkeensaajilta eläkeyhtöiden ja niiden asiakkaitten kassaan
    Kyseessä on suuri summa,en osaa laskea tarkasti,mutta arviolta 10-20 miljardia
    Ikääntynyt tulee halvemmaksi elättää työttömänä kuin eläkeläisenä ja työttömyyskorvaus on pienempi kuin eläke ja valtio eli veronmaksajat maksavat n 20 % ansiosidonnaisesta.
    Lisäksi eläke pienenee, joten sitä kauttakin työnantajien maksurasitus pienene
    Ja jos ns eläkeputki sadaan pois niin sen on riemuvoitto työnantajille,sen jälkeen ikääntyneen työttömän elatus on 100 % palkansaajien vastuulla

  6. Hyvä kirjoitus. Näistä asioista ja ongelmista oltiin SDPssä tietoisia jo kymmenen vuotta sitten, ainoa ero on se, että silloin niistä ei saanut puhua ääneen. Nyt saa, hyvä niin.

    Se mitä yksikään puolueaktiivi ei ymmärrä on se tila mihin puolue on itse itsensä ajanut. SDP on hylännyt täysin yksityisen sektorin työntekijät. Ei tarvitse kun katsoa SDPn vaalien ehdokaslistoja, sieltä ei juuri laisinkaan löydy yksityisellä sektorille työskenteleviä. Miten puolue, joka väittää edustavansa työväkeä voi olla uskottava jos se hylkää merkittävän osan työväestä toiminnastaan?

    Vauhdilla kasvava velkaantuneisuus, suomen suuri julkinen sektori ja kiristyvä verotus tulevat jakamaan työntekijöitä kahtia uuteen ”luokkajakoon” joka tulee olemaan yksityisen ja julkisen sektorin välillä. Yksityisen sektorin työntekijät tulevat turhautumaan siihen, että he kokevat maksavansa lisää veroja ja valtio ottaa vaan lisää velkaa. Samalla kiristynyt taloustilanne ja velkataakka aiheuttaa säästöjä julkisissa palveluissa. He tulevat kokemaan (kokevat jo) että he ovat maksumiehiä ilman mitään vastinetta. Sitten kun tulee vaalit, SDP tarjoaa heille ehdokkaita, jotka ovat julkisella sektorilla töissä tai ammattipolitiikkoja. Ei siinä hirveästi löydy kosketuspintaa yksityisellä sektorilla työskentelevälle.

    Ei lennä toverit. Ei lennä.

    Nykypäivän SDP on itse ajautunut itsensä kuilun toiselle puolelle. Sitä on äärettömän vaikea saada kurottua umpeen, etenkin kun puolueaktiivit eivät vieläkään ole tätä todellisuutta tajunneet. Onhan se ihan ymmärrettävää, eihän siellä puolueessa ole niitä yksityisen sektorin työntekijöitä jotka tästä avautuisi.

  7. Hyvä kirjoitus. Näistä asioista ja ongelmista oltiin SDPssä tietoisia jo kymmenen vuotta sitten, ainoa ero on se, että silloin niistä ei saanut puhua ääneen. Nyt saa, hyvä niin.

    Se mitä yksikään puolueaktiivi ei ymmärrä on se tila mihin puolue on itse itsensä ajanut. SDP on hylännyt täysin yksityisen sektorin työntekijät. Ei tarvitse kun katsoa SDPn vaalien ehdokaslistoja, sieltä ei juuri laisinkaan löydy yksityisellä sektorille työskenteleviä. Miten puolue, joka väittää edustavansa työväkeä voi olla uskottava jos se hylkää merkittävän osan työväestä toiminnastaan?

    Vauhdilla kasvava velkaantuneisuus, suomen suuri julkinen sektori ja kiristyvä verotus tulevat jakamaan työntekijöitä kahtia uuteen ”luokkajakoon” joka tulee olemaan yksityisen ja julkisen sektorin välillä. Yksityisen sektorin työntekijät tulevat turhautumaan siihen, että he kokevat maksavansa lisää veroja ja valtio ottaa vaan lisää velkaa. Samalla kiristynyt taloustilanne ja velkataakka aiheuttaa säästöjä julkisissa palveluissa. He tulevat kokemaan (kokevat jo) että he ovat maksumiehiä ilman mitään vastinetta. Sitten kun tulee vaalit, SDP tarjoaa heille ehdokkaita, jotka ovat julkisella sektorilla töissä tai ammattipolitiikkoja. Ei siinä hirveästi löydy kosketuspintaa yksityisellä sektorilla työskentelevälle.

    Ei lennä toverit. Ei lennä.

    Nykypäivän SDP on itse ajautunut itsensä kuilun toiselle puolelle. Sitä on äärettömän vaikea saada kurottua umpeen, etenkin kun puolueaktiivit eivät vieläkään ole tätä todellisuutta tajunneet. Onhan se ihan ymmärrettävää, eihän siellä puolueessa ole niitä yksityisen sektorin työntekijöitä jotka tästä avautuisi.

  8. Ei käänny puolueen kannatus nousuun meidän kommentoijien ohjeilla. Vanhana puolueena on ensin saatava jäseniä, jotka sitoutuvat meidän arvomaailmaan. Muistaakseni edesmennyt kirjailija Veikko Huovinen käytti sellaistakin termiä kuin ”reisilinjaa edennyt” kuvatessaan politiikassa edenneiden ihmisten moraalia. Olisiko meillä ollut liikaa puolueen johtopaikoilla näitä reisilinjan käyttäjiä.

    Oma käsitykseni on sellainen, että ihmiset tullakseen mukaan johonkin toimintaan niin heillä tulee olla siinä jotkin saavutettavaa. Ihmisen tulee saada tuntea olevansa tarpeellinen toimija. Edellä olevien lisäksi on tunnettava yhteenkuuluvuutta toiminnassa mukana olevien kanssa.
    Kun lukee Työväenyhdistysten vuosikertomuksia ja pöytäkirjoja sieltä 1900 luvun alkupuolelta niin niissä huomaa sen, että ihmisillä oli tavoitteita ja päämääriä, joita varten toimia. Nyt näyttää siltä kuin ainoa tavoite olisi saavutettujen etujen pitäminen.
    Skandinavian sosiaalidemokraateilla on kaikilla edessään tämä sama kysymys, miten, mihin suuntaan
    ja millä keinoilla nyt etenemme. Joko kaikki tavoitteet on saavutettu.

  9. Ei käänny puolueen kannatus nousuun meidän kommentoijien ohjeilla. Vanhana puolueena on ensin saatava jäseniä, jotka sitoutuvat meidän arvomaailmaan. Muistaakseni edesmennyt kirjailija Veikko Huovinen käytti sellaistakin termiä kuin ”reisilinjaa edennyt” kuvatessaan politiikassa edenneiden ihmisten moraalia. Olisiko meillä ollut liikaa puolueen johtopaikoilla näitä reisilinjan käyttäjiä.

    Oma käsitykseni on sellainen, että ihmiset tullakseen mukaan johonkin toimintaan niin heillä tulee olla siinä jotkin saavutettavaa. Ihmisen tulee saada tuntea olevansa tarpeellinen toimija. Edellä olevien lisäksi on tunnettava yhteenkuuluvuutta toiminnassa mukana olevien kanssa.
    Kun lukee Työväenyhdistysten vuosikertomuksia ja pöytäkirjoja sieltä 1900 luvun alkupuolelta niin niissä huomaa sen, että ihmisillä oli tavoitteita ja päämääriä, joita varten toimia. Nyt näyttää siltä kuin ainoa tavoite olisi saavutettujen etujen pitäminen.
    Skandinavian sosiaalidemokraateilla on kaikilla edessään tämä sama kysymys, miten, mihin suuntaan
    ja millä keinoilla nyt etenemme. Joko kaikki tavoitteet on saavutettu.

  10. Ainahan uusia tavoitteita voi luoda esim irtisanomiskorvauksen.

    Joka vuosi rahastoidaan 2 viikon-kuukauden palkka ja siitä saa nostaa puolet pieninä erinä 10-20 vuoden palvelun jälkeen ja toisen puolikkaan kun täyttää 60-vuotta

    Näin pakkosäästämisellä ihmiset varustautuvat työttömyyteen ja ennenaikaiseen työelämästä potkimiseen.

    EsimSaksassa vaikka eläkeikää ollan nostamassa 67vuoteen niin eläkettä voi varhentaa, työttömyyskorvausta saa kaksi vuotta ja kun päälle saa vielä irtisanomiskorvauksena 1-3 vuoden palkan niin käytännössä työelämän voi jättää 60-vuotiaana

  11. Ainahan uusia tavoitteita voi luoda esim irtisanomiskorvauksen.

    Joka vuosi rahastoidaan 2 viikon-kuukauden palkka ja siitä saa nostaa puolet pieninä erinä 10-20 vuoden palvelun jälkeen ja toisen puolikkaan kun täyttää 60-vuotta

    Näin pakkosäästämisellä ihmiset varustautuvat työttömyyteen ja ennenaikaiseen työelämästä potkimiseen.

    EsimSaksassa vaikka eläkeikää ollan nostamassa 67vuoteen niin eläkettä voi varhentaa, työttömyyskorvausta saa kaksi vuotta ja kun päälle saa vielä irtisanomiskorvauksena 1-3 vuoden palkan niin käytännössä työelämän voi jättää 60-vuotiaana

  12. Lisäämällä hyvinvointiyhteiskuntakäsitteeseen sen, että meille tarvitaan menestyviä ja tulosta tekeviä yrityksiä.

    Verotus on muutakin kuin prosentteja. Esimerkiksi viime vuoden henkilövero- ja sotukertymä oli yli 8 % vaikka veroprosentit laskivat.

    Työntekemisen tulee aina olla kannattavampaa, kuin kassalinjalla olo.

    Mistä johtuu, että yhteiskunnallisesti työn teko on tehottomampaa, kuin yksityisesti ? Vastaan kuiteski, että sen vuoksi, että kunnallisella puolella asia on kyvytön johtamisen ongelma. Ei ole kilpailua ja vertailevuutta tehokkuudessa. Kunnissa ei tarvi miettiä miten työ sujuu,kun työt on suojattuna.

    Pahinta on kateus ja tunnustuksen antaminen. Työnantaja on yhtä tärkeä osa työyhteisöä. kuin työpaikkakin.

    Kaikista ei vain ole työnantajiksi, yrittäjiksi eikä esimieheksi.

    Yrittäjälle se on kunnia-asia, kun yrityksessä on kolmekymmentä työntekijää. Se kertoo yrityksen arvosta.

  13. Lisäämällä hyvinvointiyhteiskuntakäsitteeseen sen, että meille tarvitaan menestyviä ja tulosta tekeviä yrityksiä.

    Verotus on muutakin kuin prosentteja. Esimerkiksi viime vuoden henkilövero- ja sotukertymä oli yli 8 % vaikka veroprosentit laskivat.

    Työntekemisen tulee aina olla kannattavampaa, kuin kassalinjalla olo.

    Mistä johtuu, että yhteiskunnallisesti työn teko on tehottomampaa, kuin yksityisesti ? Vastaan kuiteski, että sen vuoksi, että kunnallisella puolella asia on kyvytön johtamisen ongelma. Ei ole kilpailua ja vertailevuutta tehokkuudessa. Kunnissa ei tarvi miettiä miten työ sujuu,kun työt on suojattuna.

    Pahinta on kateus ja tunnustuksen antaminen. Työnantaja on yhtä tärkeä osa työyhteisöä. kuin työpaikkakin.

    Kaikista ei vain ole työnantajiksi, yrittäjiksi eikä esimieheksi.

    Yrittäjälle se on kunnia-asia, kun yrityksessä on kolmekymmentä työntekijää. Se kertoo yrityksen arvosta.

  14. On kasvava velkaantuminen, suurten julkisen sektorin ja kiristyvä veron jakaa kahden uuden ”luokan jako” työntekijöiden että on yksityisen ja julkisen sektorin välillä. Yksityisen sektorin työntekijät ovat turhautumaan siihen, että he tuntevat, että se maksaa muita veroja ja valtion, mutta velkaa lisääminen. Samaan aikaan tiukentamista taloudellisen tilanteen ja velkataakan johtaa julkisten palvelujen säästöt. He kokevat (kokemus jo) ovat miesten ilman vastinetta. Sitten, kun yleiset vaalit SOSIAALIDEMOKRAATTINEN puolue-ehdokkaiden toimittaa niille, jotka ovat julkisen sektorin työtapaturman tai työperäisen politiikkoja.
    tissot autoquartz pr100

  15. On kasvava velkaantuminen, suurten julkisen sektorin ja kiristyvä veron jakaa kahden uuden ”luokan jako” työntekijöiden että on yksityisen ja julkisen sektorin välillä. Yksityisen sektorin työntekijät ovat turhautumaan siihen, että he tuntevat, että se maksaa muita veroja ja valtion, mutta velkaa lisääminen. Samaan aikaan tiukentamista taloudellisen tilanteen ja velkataakan johtaa julkisten palvelujen säästöt. He kokevat (kokemus jo) ovat miesten ilman vastinetta. Sitten, kun yleiset vaalit SOSIAALIDEMOKRAATTINEN puolue-ehdokkaiden toimittaa niille, jotka ovat julkisen sektorin työtapaturman tai työperäisen politiikkoja.
    tissot autoquartz pr100

Jätä kommentti