Oikeus hyvään saattohoitoon

Saattohoidosta puhuttaessa ei voi olla viittaamatta käynnissä olevaan Yhteisvastuukeräykseen ja sen huomiota herättäneeseen mainontaan. Keräyksen kotimaiseksi kohteeksihan on valittu saattohoito. Kampanjan mainoskuvat ovat herättäneet ristiriitaisia tunteita. On kuitenkin hyvä, että on uskallettu alkaa puhua vaikeasta asiasta eli siitä millainen on hyvä kuolema.

Arvokas kuolema

Saattohoito on vaikeasti sairaan, kuolemaa lähestyvän ihmisen hoitoa, jolla pyritään takaamaan aktiivinen, arvokas ja oireeton elämän päätösvaihe tilanteessa, jossa parantavasta hoidosta on luovuttu eikä sairauden etenemiseen ei enää kyetä vaikuttamaan. Hyvään saattohoitoon kuuluu potilaan toiveiden huomioon ottaminen, mahdollisimman hyvä oireiden hoito, lähestyvään kuolemaan valmistaminen ja potilaan läheisten huomioiminen ja tukeminen. Saattohoitoa voidaan järjestää myös kotona tai kodinomaisissa asumispalveluyksiköissä kotisairaalan tai kotihoidon palvelujen turvin, terveyskeskuksen tai sairaalan vuodeosastoilla, poliklinikkakäyntien ja konsultointiavun turvin tai saattohoitokodeissa. Lasten saattohoito on erikoissairaanhoidon vastuulla.

Vaikea teema

Saattohoito herättää edelleen paljon kysymyksiä ja pelkoja eivätkä hyvän saattohoidon suositukset tunnu toteutuvan aina ja kaikkialla. Vaikka meillä on tarjolla ammattimaisia hoitokoteja ja laadukasta saattohoitoa terveydenhuollon yksikössä, on ongelmana silti saattohoidon saatavuuden sattumanvaraisuus.

Parempaa lainsäädäntöä, hyvää keskustelua

Sosiaali- ja terveysministeriö on nykyisellään sisällyttänyt saattohoitoon liittyvää säädöspohjaa jo jonkin verran olemassa olevaan lainsäädäntöön. Saattohoidon turvaaminen suositusten ohella yksityiskohtaisemmalla lainsäädännöllä olisi yksi vaihtoehto. Pohdittavaksi nouseekin kysymys, pitäisikö oikeus tietyntasoiseen saattohoitoon turvata lailla? Silloin olisi pakko varmistaa, että terveyskeskuksissa ja hoivakodeissa on siihen riittävä osaaminen ja saattohoitosuositukset toteutuisivat. Niin, että hyvä saattohoito olisi jokaisen kuolevan ihmisen oikeus hänen omien tarpeidensa ja toiveidensa mukaisesti. Saattohoitosuositusten toimeenpano ei lisää kustannuksia, mutta suositellut toimintatavat edellyttävät kustannusten kohdentamista uudelleen.

Yksi tapa edistää suositusten toteutumista on myös kansalaiskeskustelun käyminen hyvän saattohoidon merkityksestä ihmisen kuoleman lähestyessä. On hyvä, että kansalaiskeskustelu saattohoidosta on Yhteisvastuukeräyksen myötä nyt alkanut.

 

Kommentit

Jätä kommentti