Oppimistulokset nousuun lukutaidolla

Perusopintojaan päättävien oppilaiden oppimistulokset ovat huolestuttavasti laskeneet. Tämä havainto on toistunut sekä kansallisissa että kansainvälisissä tutkimuksissa. Viimeisin kotimaan uutinen kertoi yhdeksäsluokkalaisten oppimistaitojen heikentyneen kaikilla arvioiduilla osaamisaloilla. Tässä marraskuussa julkaistussa arviointitutkimuksessa todettiin, että oppilaiden osaamistaso on laskussa kaikkein tärkeimmissä oppimistaidoissa, kuten luetun ymmärtämisessä, matematiikassa ja päättelykyvyssä. Ammatillisten opiskelijoiden lukutaidossa on todettu vakavia puutteita. Jopa kolmasosalla heistä on lukemisen perustekniikassa niin suuria puutteita, että ne haittaavat opintojen etenemistä. Tällä viikolla julkaistujen uusimpien OECD:n osaamisvertailujen eli Pisa-tulosten mukaan Suomen sijoitus on edelleen heikentynyt etenkin matematiikassa, mutta myös lukutaidossa ja luonnontieteissä.

Digitaalisuus ratkaisuksi?

Ratkaisuksi oppimistulosten parantamiseksi tarjotaan yleensä digitaalisia oppimateriaaleja ja -oppimisympäristöjä. Onkin totta, että digitaalinen ja uudenlainen oppiminen tulee tuoda koulumaailmaan. Opetusmenetelmiä tulee voida uudistaa ja koulujen pitää pysyä mukana yhteiskunnan kehityksessä, jotta lapset ja nuoret kokevat koulutyön mielekkääksi. Vaikka digitaaliset oppimateriaalit ovat tervetulleita uudistuksia kouluun, eivät nekään voi syrjäyttää kaikkia perinteisiä oppimismenetelmiä kuten kirjojen lukemista.

Lukuisat tutkimukset kertovat, että äidinkielen taidot ja lukemiseen käytetty aika ovat selkeästi sidoksissa toisiinsa. Kun lukee paljon, on lukeminen sujuvaa ja silloin myös ymmärtää lukemansa mikä on kaiken oppimisen edellytys. Digitaalinen lukutaito ja kuvallinen kerronta eivät korvaa pitkäjänteistä, syventyvää lukemista. Äidinkielen taitojen parantamiseksi koululaisten tulisikin lukea enemmän ja oleskella netissä vähemmän.

Innostavatko perinteiset oppimismenetelmät?

Suuri osa nykylapsista on diginatiiveja, jotka osaavat käyttää tietotekniikkaa ikään kuin luonnostaan. Lasten ja nuorten huomiosta kilpailee älypuhelimen pelit, sosiaalinen media, tietokone, netti ja pelikoneet. Perinteiset koulun oppimismenetelmät eivät välttämättä jaksa heitä innostaa.  Lapset ja nuoret viettävätkin nykyään liikaa aikaa ruudun eli kännykän, tietokoneen tai television ääressä. Olemmekin Euroopan johtavia ruutuajan määrässä, joka on meillä 4-5 tuntia päivässä. Ruutuaika on syrjäyttänyt lukemisharrastuksen liian monien nykylasten ja -nuorten elämässä. Valitettavasti tämä näkyy nyt jo lukutaidon laskussa ja oppimiskyvyssä. Peruskouluaikaisella lukemisvaikeudella on tutkitusti vaikutusta myös nuorten itsetuntoon, ystävyyssuhteisiin ja tulevaisuudenuskoon.

Lapsille lukuläksyjä

Nykyään vain harvat oppilaat lukevat kirjoja vapaa -ajalla. Sujuva lukutaito on kuitenkin edellytys muulle oppimiselle ja täysipainoiselle osallistumiselle yhteiskuntaan. Varsinkin alaluokilla tulisi keskittyä nykyistä enemmän peruslukutaitoon. Toivonkin kouluilta lisää lukuläksyjä, jotta lukutaito kehittyy vahvaksi parantaen muutakin oppimiskykyä ja mahdollistaen koko elämänmittaisen oppimisen. Lukuläksyn vaikkapa omavalintaisesti kivasta kirjasta pitäisi olla päivittäinen tai ainakin jokaviikkoinen rutiini ainakin kaikille alakoululaisille. Lukutaito paranee vain lukemalla.

Kommentit

Jätä kommentti