Pisat nousuun varhaiskasvatuksen laadulla

Vuodelta 1973 peräisin olevan päivähoitolain uudistamiselle on kova tarve. Lakiehdotusta varhaiskasvatuslaista odotetaan eduskuntaan vielä tämän vuoden aikana. Varhaiskasvatuksella vahvistetaan koulutuksellista ja yhteiskunnallista tasa-arvoa ja elinikäistä oppimista. OECD:n mukaan euron sijoitus varhaiskasvatukseen tuottaa seitsemän euroa. Mikään muu kasvatus ja koulutus ei hyödytä lasta ja tuota niin paljon kuin varhaiskasvatus.

Suomalaisen päiväkodin asema muuttui vuonna 1982, kun päiväkodit siirrettiin sosiaalihallinnon alaisuuteen. Päätehtäväksi tuli tuolloin kotikasvatuksen tukeminen. Samalla varhais- ja leikkipedagogiikan kehittäminen tyrehtyi.

Päivähoidon laatu vaihtelee

Varhaiskasvatuksen laatu vaihtelee tällä hetkellä liikaa, sillä päiväkodeissa on suuri vapaus tehdä tai jättää tekemättä. Tarvitaan enemmän kuin lepo, ruoka ja ulkoilu.  Varhaiskasvatussuunnitelman perusteista tulee tehdä lain tasoisesti sitova normi. Sen sisältöön ja laatuun on kiinnitettävä suurempi huomio. Jokaiselle lapselle pitää taata oikeus monipuoliseen kulttuuriin, leikkiin, taidekasvatukseen, liikuntaan, moninaisiin elämyksiin, virikkeisiin, oppimiseen sekä sosiaalisten ja vuorovaikutustaitojen harjoitteluun. Erityisesti leikki on tärkeää, sillä se on luovuuden ja oppimisen kulmakivi.

Laadukas varhaiskasvatus on lapsen oikeus

Monissa päiväkodeissa näin tehdäänkin, mutta liian monissa vain satunnaisesti. Jopa lapsille lukeminen ja kertominen on saatettu vaihtaa valmiisiin äänisatuihin. Pitkäkestoisia leikkejä ei synny itsestään, vaan niitä on osattava ravita. Parhaat päiväkodit ovat iloisen tekemisen paikkoja. Jos päiväkodeissa olisi riittävästi monipuolista luovaa toimintaa, pieniä lapsia ei tarvitsisi raahata iltakaudet erilaisiin harrastuksiin, mitä osa vanhemmista tekee. Lapset tarvitsevat myös kotona oleilua tärkeimpien aikuistensa kanssa ilman aikataulua.

lapsille työaikasuojelua

Kaksivuotias ei tarvitse ryhmähoitoa kehityksensä tueksi, mutta jo useimmat nelivuotiaat hyötyvät laadukkaasta varhaiskasvatuksesta. Lapsen näkökulmasta puoli päivää riittää nelivuotiaallekin. Siihen ei kuitenkaan tarvita kymmentä tuntia päivässä. Pidempikään päivä ei lasta vahingoita, jos se ei ole ylipitkä ja varhaiskasvatus on laadukasta. Ongelma on, että työaikalaki suojelee aikuisia pitkiltä päiviltä ja koululaistenkin vuotuista työaikaa säädellään tarkasti. Pienet lapset eivät kuitenkaan vastaavaa suojelua saa.

Maksutonta varhaiskasvatusta

Kaikille yli 3-vuotiaille tulisi tarjota ilmaista pedagogista varhaiskasvatusta arkisin neljän tunnin ajan. Maksuttoman varhaiskasvatuksen lisäksi vanhemmilla olisi mahdollisuus työn tai opiskelun vaatiessa lisäksi lasten päivähoitoon, josta laskutettaisiin käytön mukaan. Tämä malli ei tulisi nykyistä kalliimmaksi, sillä kokopäivähoidon käyttö vähenisi samalla.

Ryhmäkokokatto ja pysyvä ryhmä

Lakiin tulee saada säädös ryhmäkoosta ja sille katto. Tässä taloudellisessa tilanteessa ei liene mahdollista muuttaa aikuisten ja lasten suhdelukua, jonka mukaan yhtä aikuista kohden saa olla neljä alle kolmevuotiasta ja seitsemän yli kolmevuotiasta. Ryhmäkokokatoksi pitäisi kuitenkin määrittää alle kolmevuotiaiden osalta 12 lasta ja yli kolmevuotiaiden osalta 21 lasta.

Lapsella on myös oltava mahdollisuus samaan, hänelle osoitettuun lapsiryhmään syksystä kesälomaan asti, elleivät varhaiskasvatuksen järjestäjä ja lapsen vanhemmat yhdessä toisin sovi.

Ammattilainen takaa laadun

Tärkein tae laadukkaalle varhaiskasvatukselle on korkeasti koulutettu, osaava ja ammattitaitoinen henkilöstö. Suomen hyvien Pisa-tuloksien takana on pidetty mm. sitä, että Suomessa kaikilla opettajilla on yliopistotasoinen opettajan tutkinto. Lastentarhanopettajien koulutus antaa valmiudet toteuttaa varhaiskasvatuksen pedagogiikkaa, musiikki-, taide-, elämys-, liikunta- ja käsityökasvatusta. Ammattipedagogi ymmärtää, mitä on laadukas leikki ja miten sille luodaan puitteet. Hän huomaa myös oppimisvaikeudet ja vaikeudet sosiaalisessa vuorovaikutuksessa, sillä ne näkyvät jo 3-4 -vuotiaana. Varhainen tuki on lapsen kannalta paljon parempi vaihtoehto kuin se, että tuen tarve huomataan vasta esiopetuksessa tai koulussa.

Kiusaamiseen puututtava

On tutkittu, että mitä korkeampi opettajan koulutus on, sitä herkempi ja sitoutuneempi hän on vuorovaikutukseen lapsen kanssa. Aikuisen herkkyys vastata lapsen tarpeisiin, kyky kuunnella sekä avoimuus lasten aloitteita kohtaan edellyttävät kasvatustieteen koulutusta ja ammatillista asiantuntijuutta. Korkeammin koulutetut opettajat havaitsevat myös kiusaamista paremmin kuin vähemmän koulutetut. Nykyisen lain mukaan esiopetuksen ja perusopetuksen ulkopuolella tapahtuvaan kiusaamiseen ei tarvitse puuttua. Uuteen varhaiskasvatuslakiin tarvitaan velvoite myös varhaiskasvatuksessa tapahtuvaan kiusaamiseen puuttumisesta.

Lisää lastentarhanopettajia

Kansainvälisten suositusten mukaan varhaiskasvatuksen henkilöstöstä lastentarhanopettajien osuuden pitäisi olla vähintään puolet. Suomessa heitä on enää noin kolmannes. Lastentarhanopettajana voi toimia yliopistokoulutuksen saaneen kasvatustieteen kandidaatin ohella myös ammattikorkeakoulussa sosionomin tutkinnon suorittanut. Tästä huolimatta lastentarhanopettajista on kova pula eikä lastentarhanopettajakoulutusta ole ollut riittävästi tarjolla. Koulutuspaikkoja tuleekin lisätä. Olisikin hyvä, että jatkossa vähintään yhdellä päiväkotiryhmän kolmesta aikuisesta olisi tuo yliopistotutkinto, samoin päiväkodin johtajalla. Tämä vaikuttanee tuleviin Pisa-tuloksiimmekin.

 

Kommentit

Jätä kommentti