SDP:n eduskuntaryhmän ryhmäpuheenvuoro valtioneuvoston koulutuspoliittisesta selonteosta

Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän ryhmäpuheenvuoro 5.5.2021
Valtioneuvoston koulutuspoliittinen selonteko
Kansanedustaja Eeva-Johanna Eloranta

Muutokset puhuttaessa mahdollisia

Arvoisa puhemies,

Jotain vanhaa, jotain uutta, jotain lainattua ja jotain sinistä. Koulutuspoliittisesta selonteosta monet meistä löytävät jatkumoa omille tavoitteillemme, olipa kyse viime hallituksen korkeakouluvisiosta tai SDP:n viime vaalikauden Osaamispolku 2030-ohjelmasta. On hyvä, että meillä on käsissämme yhteinen yli hallituskausien kestävä selonteko, jolla voimme varmistaa koulutuksen pitkäjänteinen kehittäminen. Suomi elää osaamisella!

Koulutuksellinen tasa-arvo eli tarve antaa jokaiselle yhtäläiset mahdollisuudet koulutukseen taustasta riippumatta on vanha tavoite, joka vaatii edelleen tekoja. Koulutuksellinen eriarvoisuus on kasvanut Suomessa monella mittarilla 2000-luvun aikana.

Sosioekonomiset erot ja alueelliset erot mahdollisuuksissa ovat tulleet esille oppimistuloksissa ja ne näkyvät myös koulutusuran pituudessa.

Selonteko tunnistaa hyvin tasa-arvon monet ulottuvuudet ja tuo tärkeitä keinoja koulutuksellisen tasa-arvon parantamiseen. Näistä yhtenä voisi mainita koulutuspolun alun eli varhaiskasvatuksen osallistumisasteen nostamisen pohjoismaiselle tasolle.

Samoin kuin soteuudistuksessa suunniteltu rahoitus tulee perustumaan aiempaa paremmin tarpeeseen, niin samaan suuntaan on koulunkin rahoitusta kehitettävä. Meidän tulee edelleen vahvistaa ministeri Gustafssonin aloittaman koulujen tasa-arvorahan mukaisesti tarveperusteista rahoitusta, joka antaa jokaiselle koululle yhtäläiset mahdollisuudet vastata oppilaan tarpeisiin, olivatpa tarpeet suuret tai pienet. Tämä myönteinen erityiskohtelu on tutkimustenkin mukaan vaikuttavaa eli se parantaa suurimpien haasteiden keskellä kasvavien oppimistuloksia.

Uudempana asiana meille, jotka olemme tottuneet suomalaisen koulun PISA-menestykseen, on tullut oppimistulosten pitkäaikainen lasku jo yli 15 vuoden ajan. Peruskoulun päättävien osaamisen taso on laskenut jo vuoden oppimista vastaavan määrän reilussa vuosikymmenessä. Laskun syyt ovat pitkälti tuntemattomat, joten pikaratkaisuja siihen ei ole olemassa. Esimerkiksi heikkojen lukijoiden osuus on kaksinkertaistunut muutamassa vuodessa 7%:sta 14%:iin. Peruskoulun päättävistä nuorista 11% nuorista ymmärtää ja omaksuu tekstiä niin heikosti, että se vaikeuttaa jokapäiväisessä elämässä selviytymistä ja saattaa olla esteenä jatko-opinnoissa. Tämä suunta on välttämätöntä muuttaa, kun teemme suomalaisesta koulusta parempaa, sillä esimerkiksi lukutaito on kaiken oppimisen perusta ja yhteiskunnassa toimimisen perusta.

Meidän pitää, paitsi yrittää varmistaa, että tulevat lapset ja nuoret saavat vahvemman osaamispohjan peruskoulussa, mutta myös huolehtia, että myöhempi koulutusura mahdollisimman hyvin paikkaa niiden nuorten osaamisen puutteita, joille peruskoulun kehittäminen tulee liian myöhään.

Arvoisa puhemies,

Pelkkiin Pisa-tuloksiin ei pidä tuijottaa. Vain hyvinvoiva lapsi ja nuori voi oppia sekä kasvaa potentiaaliinsa ja tasapainoiseksi aikuiseksi. Osaamistavoitteissa onnistumiselle on välttämätöntä, että oppimisen tuki on riittävää ja se on jokaisen lapsen saatavilla varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle. Oppilaan opintojen etenemistä ja hyvinvointia uhkaaviin tekijöihin tulee löytää tukea ja apua mahdollisimman varhain koko koulutuspolulla. Näitä ovat etenkin mielenterveysongelmien ja neuropsykiatristen ongelmien sekä oppimisvaikeuksien ja oppimisen esteiden varhainen tunnistaminen, pedagoginen tuki ja hoito. Tämä on tärkeä edellytys sille, että jokaisella lapsella ja nuorella on mahdollisuus tasavertaiseen oppimiseen.

Arvoisa puhemies,

Työn murros, niin sanottu luova tuho asettaa suuria vaatimuksia osaamiselle ja korostaa sen merkitystä. On arvioitu, että pelkästään tekoäly tuhoaa noin 15% työpaikoista vuoteen 2030 mennessä, mutta synnyttää samalla uusia työpaikkoja. Joka neljäs työtehtävä muuttuu merkittävästi seuraavan 10-20 vuoden aikana. Eri arvioiden mukaan 60% tai jopa lähes 80% syntyvistä uusista työpaikoista edellyttää korkeakoulutasoista osaamista. Samaan aikaan suomalaisten osaamistaso on luisunut alas. Nykyisistä 30-vuotiaista enää noin 35% on suorittanut korkeakoulututkinnon, kun kymmenen vuotta vanhemmista tutkinto on noin 45%:lla.

Jatkuvan oppimisen tavoitteiden lisäksi selonteon tavoite koulutustason nostosta siten, että koko nuorten ikäluokka suorittaa toisen asteen tutkinnon, joka avaa ovet jatko-opintoihin ja työelämään – eduskunnan jo hyväksymä oppivelvollisuuslaki vie tätä tavoitetta ison askeleen eteenpäin – ja se, että vuonna 2030 vähintään puolet 25–34-vuotiaista on suorittanut korkeakoulututkinnon, ovatkin aivan keskeisiä.

Tärkeä merkitys Suomen edelläkävijäosaamiselle on myös tavoite TKI-menojen nostamisesta 4 %:n tasolle bruttokansantuotteesta. Näiden tavoitteiden saavuttaminen on haastavaa, mutta äärimmäisen tärkeitä Suomen tulevaisuudelle. Vaikka hallitus 2020 lisäsi merkittävästi korkeakoulutuksen aloituspaikkoja, niitä tarvitaan vielä lisää, jos halutaan päästä lähemmäs tavoitetta. Tämä, kuten TKI-menojen kasvattaminenkin, vaatii merkittäviä resursseja. Mutta ne ovat myös tärkeitä tulevaisuusinvestointeja, joita meillä ei ole varaa olla tekemättä.

Selonteko antaa meille nyt mahdollisuuden yhdessä sitoutua koulutus- ja osaamistason nostamisen ja koulutuksellisen tasa-arvon turvaamisen tavoitteisiin sekä keinoihin, joilla tavoitteisiin voidaan päästä. Niin tiukkaa paikkaa ei ole, että säästölistalle kannattaa laittaa tulevaisuus.

Kommentit

Jätä kommentti