Eloranta: Antibioottiresistenssin torjunta vaatii vahvempia toimenpiteitä

Etusivu,Tiedotteet

Tiedote 25.2.2019

Brittihallituksen teettämän arvion mukaan vuonna 2050 lääkeresistentit bakteerit tappavat maailmassa vuosittain 10 miljoonaa ihmistä, enemmän kuin syöpätaudit. Resistenttien bakteerien aiheuttamat infektiotaudit aiheuttavat maailmalaajuisesti seuraavien 35 vuoden aikana huikeat 100 biljoonan dollarin kustannukset. Vaikkei Suomi ole ehkä pahiten kärsivien maailman maiden joukossa, meilläkin voidaan odottaa tuhansien ihmisten kuolevan ja kustannusten nousevan satoihin miljooniin euroihin.  Antibioottiresistenssin torjunta Suomessa kaipaa vahvempia toimia, sillä THL:n säästöt ovat heikentäneet niitä huomattavasti. Kansanedustaja Eeva-Johanna Eloranta (sd.) on tehnyt aiheesta kirjallisen kysymyksen hallitukselle.

– Sitoutuminen resistenssin torjuntaan on Suomessa löystynyt. Siksi päättäjien ja terveydenhuollon toimijoiden sitouttaminen antibioottiresistenssin torjuntaan vaatii toimenpiteitä. Asiasta on aktiivisesti kerrottava ja jaettava tutkimukseen perustuvaa tietoa. Kansainvälisessä vertailussa Suomessa käytetään edelleen varsin paljon antibiootteja. Mikrobilääkeresistenssin tutkimus on meillä merkittävästi vähentynyt kuluneen 10 vuoden aikana. Tutkimus on välttämätön edellytys pysyä nopeasti etenevän resistenssiongelman tasalla, Eloranta painottaa.

Euroopan tautivirasto ECDC teki vuonna 2012 maavierailun Suomeen arvioidakseen mikrobilääkeresistenssin torjunnan tilaa. Yhteenvedosta todettiin, että lääkeresistenssin ja hoitoon liittyvien infektioiden torjuntaa ja valvontaa on ehdottomasti vahvistettava.

Viisi vuotta maavierailun jälkeen julkaistiin Mikrobilääkeresistenssin torjunnan kansallinen toimintaohjelma 2017-2021. Kansallisen vastuun asiassa aiemmin kantanut Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on viime vuosina käynyt läpi merkittävät budjettileikkaukset, ja samalla mahdollisuudet kansallisen toimintaohjelman toteuttamiseen ja valvontaan ovat, jos eivät loppuneet, niin ainakin huomattavasti heikentyneet.

Avoterveydenhuollon lääkäri voi parhaiten hidastaa mikrobilääkeresistenssin leviämistä huolellisella kliinisellä diagnostiikalla ja noudattamalla yleisimpien infektiotautien Käypä hoito -suosituksia. Lääkärin työtä auttaisi suuresti spesifisen pikadiagnostiikan kehittäminen tunnistamaan hoitoa tarvitsevat potilaat. Sairaaloissa infektiotorjuntaa voidaan edelleen tehostaa tukemalla infektiolääkäreiden, kliinisten mikrobiologien ja hygieniahoitajien työtä.

Ruotsi on toteuttanut menestyksellisen Samverkan mot antibiotikaresistens -ohjelman (www.strama.se). Toiminta tapahtuu maakunnissa ja sitä ohjataan kansallisesti. Tarvitsemme nyt Suomessa vastaavanlaisen ohjelman, voimavarat sen pitkäjänteiseen toteuttamiseen sekä asialle omistautuneet tekijät.

– Tällä hetkellä ei ole näkyvissä mitään sellaista keksintöä, joka korvaisi nykyisin laajassa käytössä olevat mikrobilääkkeet. Resistenssiongelmat kaatuvat viime kädessä lastemme ja lastenlastemme päälle, Eloranta muistuttaa.