Eloranta ja Alanko-Kahiluoto: Hallituksen puututtava lukioiden ja ammattioppilaitosten riittämättömiin mielenterveyspalveluihin

Etusivu,Tiedotteet

Eloranta ja Alanko-Kahiluoto: Hallituksen puututtava lukioiden ja ammattioppilaitosten riittämättömiin mielenterveyspalveluihin

Tiedote 2.6.2016

Eduskunnassa toimivan Nuorten mielenterveyden tukiryhmän puheenjohtaja Outi Alanko-Kahiluoto (vihr.) sekä ryhmän varapuheenjohtaja Eeva-Johanna Eloranta (sdp) ovat jättäneet hallitukselle kirjallisen kysymyksen toisen asteen oppilaitosten riittämättömistä mielenterveyspalveluista. Kansanedustajat peräävät hallitukselta toimia erityisesti psykologipulan ratkaisemiseksi.

Asia on erityisen ajankohtainen, kun nuorten mielenterveyskampanja #SEKASIN on käynnistynyt ja nostaa nuorten mielenterveysongelmia esiin. Kampanjan tukipuhelin on ollut pahoin ruuhkautunut heti kampanjan alusta alkaen. Lisätietoja kampanjasta löydät sekasin247.fi sivuilta.

Myös aluehallintoviraston tuoreen selvityksen mukaan kouluissa ja oppilaitoksissa on edelleen tarjolla liian vähän psykologipalveluita. Ammatillisissa oppilaitoksissa terveydenhoitaja-, psykologi- ja kuraattoripalveluja on saatavissa jopa heikommin kuin lukuvuonna 2007–2008. Oikeuskansleri on kiinnittänyt huomiota koulupsykologipalveluiden puutteeseen vuosina 2010, 2011 ja 2012.

– Mielenterveyden häiriöt ovat nuorten tavallisimpia terveysongelmia. Eri tutkimusten mukaan jopa 20-25 % nuorista kärsii niistä. Myös itsetuhoisuus yleistyy nuoruusiässä, itsemurha-ajatuksia on jopa 10-15 prosentilla nuorista. Joka päivä jää 12 ihmistä työkyvyttömyyseläkkeelle masennuksen takia ja puolet heistä on nuoria alle 30 -vuotiaita. On erittäin lyhytnäköistä säästää oppilas- ja opiskelijahuollosta, sillä näiden palveluiden riittämättömyys kostautuu myöhemmin paljon suurempina kustannuksina mm. nuorten ihmisten loppuelämän työkyvyttömyytenä, puhumattakaan inhimillisestä kärsimyksestä nuorelle itselleen ja hänen läheisilleen, Eloranta pahoittelee.

– Vuonna 2014 voimaan tullut oppilas- ja opiskelijahuollon laki velvoittaa järjestämään koulupsykologipalvelut myös toisen asteen oppilaitoksissa. Psykologi on kuitenkin vain 75 %:ssa lukioista ja 44 %:ssa ammatillisista oppilaitoksista. Ammatillisissa oppilaitoksissa psykologien keskimääräinen läsnäolo on tuntimäärältään niin vähäinen, että se jää lähelle nollaa. Suosituksen mukaan psykologin tulisi olla käytettävissä vähintään 5—6 tuntia viikossa sataa oppilasta kohti. Eri lähteitä käyttäen voidaan arvioida, että Suomesta puuttuu noin 60 % tarvittavista koulupsykologipalveluista, Alanko-Kahiluoto toteaa.

– Samaan aikaan nuorten mielenterveyden ongelmat ovat jatkuvassa kasvussa. THL:n toteuttamassa kouluterveyskyselyn tuloksissa erityisesti tyttöjen kohdalla niin masennus, ahdistus kuin koulu-uupumuskin ovat kasvussa sekä perusasteella että toisella asteella. Sama oli nähtävissä jo Suomen lukiolaisten liiton omissa hyvinvointitutkimuksissa vuonna 2012: jopa 70 % vastaajista koki väsymyksen tunnetta viikoittain, ja 30 %:lla vastaajista on viikoittaisia univaikeuksia, Alanko-Kahiluoto toteaa.

Tilanteen korjaaminen edellyttää psykologien määrän lisäämistä toisen asteen oppilaitoksissa, Alanko-Kahiluoto ja Eloranta toteavat.