Eloranta vaatii: Näpit irti varhaiskasvatuksesta perusporvarit!

Etusivu,Tiedotteet

Tiedote 10.6.2015

Kansanedustaja Eeva-Johanna Elorannan (sd) mukaan pääministeri Sipilän hallituksen ohjelman kaikkein huonoimpana päätöksenä voidaan pitää yli kolmevuotiaiden päivähoidon mitoituksen tiukkenemista siten, että seitsemän lapsen sijaan yhdellä hoitajalla voi jatkossa olla kahdeksan lasta hoidettavanaan. Päiväkoteihin kaivataan lisää käsipareja, ei vähemmän, Eloranta painottaa.

– Päivähoitoryhmän koko nousee siis 24 lapseen ja niistä tulee koululuokkien kokoisia vaikka lapsi saattaa viettää varhaiskasvatuksessa jopa 10 tuntia päivässä. Laadun heikennyksestä huolimatta päivähoitomaksut kasvavat. Tänään järjestettävissä Vain kaksi kättä -mielenilmauksissa vastustetaan juuri tätä linjausta. Toivon todella, että mielenilmaukset saavat perusporvahallituksen järkiinsä, Eloranta toivoo.

OECD:n mukaan euron sijoitus varhaiskasvatukseen tuottaa myöhemmin jopa seitsemän euroa, enemmän kuin mikään muu kasvatus tai koulutus.

– Tästä ei hallitus kuitenkaan tunnu välittävän, vaan pelkästään varhaiskasvatuksesta säästetään 154 miljoonaa euroa subjektiivisen päivähoidon rajauksena ja ryhmäkokojen nostolla. Tuon OECD:n laskelman mukaan tämä tulisi aiheuttamaan seitsenkertaiset, siis yli miljardin menetykset tulevaisuudessa, Eloranta tuskailee.

– Suomessa on kehitetty korkeatasoista esiopetusta jo 15 vuotta. Viime hallituskaudella uudistimme varhaiskasvatusta säätämällä varhaiskasvatuslain ensimmäisestä vaiheesta. Missä ovat hallitusohjelman kirjaukset varhaiskasvatuslain seuraavista uudistusaskelista, joita sivistysvaliokuntakin edellytti, valiokunnan jäsen Eloranta kysyy.

– Neljän lapsen äitinä tiedän, että esiopetus on ainutlaatuinen elämänvaihe lapselle ja viitoittaa hänen tiensä koulutielle pitkälle eteenpäin. Nykykäytännössä esiopetus ja sitä täydentävä päivähoito on järjestetty päiväkotien kokopäiväisissä esiopetusryhmissä, mutta nyt hallitusohjelmassa esitetään esiopetuksessa olevien lasten päivähoidon korvaamista edullisempana kerhotoimintana. Tämä johtaa koulutuksellisen tasa-arvon romuttumiseen, sillä kerhotoiminnan järjestämistä ei säädellä millään tavalla, Eloranta pahoittelee.

– Varhaiskasvatuksen asiantuntijoille on selvää, että vain riittävän pienillä ryhmillä pystytään takaamaan tasa-arvoinen varhaiskasvatus. Varhaiskasvatuslakia valmistelleen työryhmän lausunnoissa korostui myös vanhempien toive ryhmäkokojen pienentämisestä, Eloranta korostaa.

On myös syytä huomata, että mitä enemmän ryhmässä on lapsia, sitä enemmän sairaudet tutkitusti lisääntyvät ja tätä kautta myös vanhempien työstä poissaolot, joita hallitus nimenomaan haluaisi vähentää. Suuremmat ryhmät myös heikentävät lasten mahdollisuuksia saada riittävästi huomiota. Suuret ryhmät ovat riski myös erityislapsille ja ne heikentävät heidän tulevaa koulussa selviytymistään eli juuri sitä osaamista, jota haluaisimme lisää, Eloranta harmittelee.