Viime aikoina on keskusteltu paljon meidän sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden tilanteesta. Hyvinvointialueiden talous on hyvin tiukilla, minkä päälle hallitus etsii sotesta miljardisäästöjä. Hallituksen tilaama selvitys sairaalaverkostosta entisestään lisää monien huolta oman alueen palveluiden tulevaisuudesta. Huoli palveluiden tulevaisuudesta on siis aito ja aiheellinen. Julkisessa keskustelussa on kuitenkin tällä kertaa jäänyt valitettavan vähälle huomiolle ikäihmisten palvelut.

Eduskuntavaalikevään 2019 keskeinen keskustelunaihe oli ikäihmisten palvelut ja niiden laatu. Paljastuneet epäkohdat ja ikäihmisten kaltoinkohtelu herättivät aiheellisesti laajaa huolta Suomalaisissa. SDP lupasi tilanteeseen parannusta ja sitä teimmekin kaudella 2019–2023.

Vaalikevään keskustelu näkyi vahvasti hallituksen ohjelmassa ja teoissa. Rinteen ja Marinin hallitus saavutti paljon, mutta nykyisen hallituksen leikkauslinja uhkaa myös ikäihmisten palveluiden hyviä saavutuksia. Viime kaudella pienimpiä eläkkeitä korotettiin, ympärivuorokautiseen hoivaan säädettiin 0,7 henkilöstömitoitus, kotihoitoa kehitettiin ja vanhusasiavaltuutetun virka perustettiin.

Henkilöstömitoitus oli yksi Marinin hallituksen merkittävimmistä saavutuksista. Se säädettiin tulemaan voimaan portaittain, jotta hyvinvointialueilla olisi aikaa siirtymälle. Samalla lisättiin alan koulutuspaikkoja ja palveluihin suunnattiin lisärahaa. Nyt Orpon hallitus on kuitenkin lykkäämässä henkilöstömitoitusta aina vuoteen 2028 asti säästöjen saamiseksi. Viime kaudella henkilöstömitoituksen säätämisestä löytyi eduskunnasta laajaa yksimielisyyttä, mutta hallitusneuvotteluissa puolueiden linjat muuttuivatkin yllättäen.

On totta, että henkilöstön kannalta tilanne on hyvin haastava, mutta henkilöstömitoituksen tarkoituksena on myös parantaa työntekijöiden hyvinvointia, kun vaativaa työtä on tekemässä riittävästi ammattilaisia. Henkilöstön saatavuuteen löytyy keinoja työolojen parantamisesta, koulutuspaikkojen lisäämisestä ja työperäisen maahanmuuton lisäämisestä, kuten Marinin hallituksen tekemä selvityskin toteaa. Näitä toimia on tehtävä nopeasti, jotta meillä on riittävästi osaavia ja hyvinvoivia ammattilaisia pitämässä huolta meidän ikäihmisistämme.

Hallituksen asettamat kovat säästötavoitteet hyvinvointialueille tulevat välttämättä tarkoittamaan säästöjä myös ikäihmisten palveluista. Jo nyt hyvinvointialueet ovat säästöpaineidensa alla ja säästöt kohdistuvat usein juuri ikäihmisille tärkeisiin lähipalveluihin. Hyvin toimiva julkinen sosiaali- ja terveydenhoito ja saavutettavat lähipalvelut ovat tärkeä osa kaikenikäisten arjen turvallisuutta. Jokaisella tulee olla mahdollisuus hyvään hoitoon asuin- hoitopaikasta riippumatta ja saada tarvitsemansa palvelut. Digipalveluiden kehittäminen on tarpeen, mutta ne myös jättävät monia ulkopuolelle ja lähipalveluita tarvitaan jatkossakin.

Palveluita on karsittu ja keskitetty ympäri Suomen. On selvää, että jatkuvilla säästöillä sekä palveluiden karsimisella ja keskittämisellä ei ratkaista haasteitamme. Hyvinvointialueille on annettava työrauha ja riittävät resurssit palveluiden kehittämiseen, jotta voimme pidemmällä aikavälillä säästää muun muassa raskaiden erikoissairaanhoidon palveluiden tarvetta vähentämällä.

Valtiontalous tarvitsee tasapainottamista, tämä pitää paikkansa, mutta hallituksen arvovalinta maksattaa politiikkansa yhteiskunnassamme kaikista heikoimmassa asemassa olevilta ei ole välttämätön tasapainon saavuttamiseksi. Hallituksesta toistetaan, että sen leikkaukset eivät koske eläkeläisiä, mutta hoitajamitoituksen lykkääminen, eläkkeensaajien asumistuen indeksileikkaus ja sotesta tehtävät säästöt osuvat myös eläkeläiseen, erityisesti hoitoa ja hoivaa tarvitseviin ikäihmisiin.

Jo nyt ympärivuorokautiseen hoivaan pääsemisen ehdot ovat tiukat eikä hoitopaikkoja ole riittävästi. Haasteita on myös kotihoidossa, vaikka näitäkin palveluita pyrittiin kehittämään viimekaudella. Tämä lisää läheisten tarjoaman hoidon ja hoivan tarvetta. Monet myös jäävät kokonaan ilman tarvitsemaansa hoitoa ja apua.

Jo nyt arviolta 700 000 työssäkäyvää auttavat läheisiään korkea iän, sairauden tai vamman vuoksi. Heistä vain murto-osa, noin 48 000 henkilöä vuonna 2022, saa omaishoidon tukea. Jos palveluista leikataan entisestään, tulee tämän läheisten antaman hoivan tarve kasvamaan entisestään. Omaishoitajat ovat yhteiskunnallemme erittäin arvokas voimavara ja heitä tulee tukea entistä vahvemmin, mutta kaikilla ei ole omaisia, jotka pystyisivät heitä hoivaamaan ja emme voi jättää vastuuta ikäihmisten hoitamisesta pelkästään omaisten harteille.

Vanhuspalveluiden haasteista kertoo myös oikeusasiamiehen kertomuksissa viime vuosina esille nousseet palveluissa tapahtuneet perus- ja ihmisoikeusongelmat. Kertomuksissa on tullut ilmi puutteita ravinnon, hygienian, vaippojen vaihdon, kuntoutuksen, sosiaalisen vuorovaikutuksen ja ulkoilun puutteita. Puutteita on havaittu myös lääkärin käyntien tiheydessä, lääkehoidossa ja hammashoidossa. Puutteiden taustalla on yleensä riittämätön henkilöstö. Meillä on erittäin osaavaa ja motivoitunutta henkilöstöä, mutta he eivät pysty hoitamaan työtään parhaalla mahdollisella tavalla ajan ja resurssien puutteen vuoksi.

On siis tärkeää, että jatkamme työtä ikäihmisten palveluiden ja oikeuksien kehittämiseksi. Tässä työssä tärkeässä asemassa on Marinin hallituksen asettama vanhusasiavaltuutettu, jonka tehtävänä on tarkastella päätöksenteon vaikutuksia ikäihmisiin. Lisäksi valtuutettu voi antaa lausuntoja ja tehdä aloitteita, joiden kautta hän voi nostaa esille kehityskohteita ja lakiuudistustarpeita. Meidän päättäjien tulee kuunnella valtuutetun kannanottoja ja lausuntoja tarkalla korvalla. Vanhusasianvaltuutettu on kritisoinut muun muassa hallituksen esityksiä sote-palveluiden asiakasmaksujen nostamisesta sekä 7 päivän hoitotakuun peruuttamisesta ja 0,7 henkilöstömitoituksen lykkäämisestä.

Ikäihmisten hyvinvointi on meille kaikille tärkeä asia. Voisi sanoa, että yhteiskunnan sivistyksen yksi mitta on, miten hyvin tätä maata rakentaneista huolehditaan. Ikäihmisten asemaa tulee parantaa edelleen. Jokaiselle ikäihmiselle on taattava sellainen toimeentulo ja palvelut, jotka mahdollistavat inhimillisen arjen ja huolenpidon. Kasvava palveluiden tarve ja niiden saanti ei saa olla riippuvainen ikäihmisen eläketuloista tai asuinpaikasta. Jokaiselle on taattava tarpeiden mukaiset ja oikea-aikaiset hoito-, hoiva-, asumis- ja kuntoutuspalvelut silloin kun niitä tarvitsee. Jokainen suomalainen on ansainnut hyvän elämän, jossa on turvallista ja arvokasta ikääntyä.

Eeva-Johanna Eloranta
Kansanedustaja, sd