Jakamistalous muuttaa yhteiskuntaa

Etusivu,Kirjoituksia

Jakamistalous muuttaa yhteiskuntaa

Uber-taksi, Airbnb, tori.fi, huuto.net, kimppakyyti.fi tai Ravintolapäivä ovat kaikki jakamistalouden ilmiöitä. Jakamistalous liittyy sekä työelämän että digitalisaation suureen murrokseen. Jakamistalous on yksityisten hyödykkeiden vaihtoa tai yhteiskäyttöä ja sen mahdollistamista digitaalisen teknologian, erilaisten alustojen avulla. Jakamisen kohteena voivat olla tavaran tai palveluiden myynti, vaihto, vuokraus, käyttöoikeus tai lahjoitus.

Jakamistalous voi levitä lähes mille tahansa toimialalle ja samalla se väistämättä järkyttää valtioiden, kuntien ja yritysten toimintaa. Ne joutuvatkin pohtimaan miten muuttaa toimintaansa sen myötä. Haasteita aiheutuu monessa suhteessa. Yksilön näkökulmasta ongelmallisin on sosiaaliturva. Miten ratkaista tilanne, jossa tulot koostuvat pienistä summista sieltä täältä ilman työsuhdetta. Miten yhteiskunnan palvelut ja tulonsiirrot sopivat tähän?  Jakamistaloudella itsensä elättävälle ei kerry työttömyysturvaa eikä eläketurvaa. Tarvitaan uudenlaisia turvaverkkoja.  Pitäisikö vaikkapa eläkekertymä irrottaa työsuhteesta tai olisiko kansalaispalkka yksi ratkaisu?

Jakamistaloudessa eniten ongelmia aiheutuu verotuksen, etenkin verokertymän suhteen. Pienten silpputulojen ilmoittaminen on työlästä, jolloin syntyy harmaata taloutta. Toisaalta verkkopalveluja nettialustoilla tarjoavat yritykset, jotka saattavat kääriä isojakin voittoja, maksavat veronsa muualla, jos maksavat ollenkaan. Digitaalinen alusta on kevyt rakenne ja on omiaan lisäämään ylikansallisten yhtiöiden veronkiertoa. Samalla se voi tuhota verotuksellisesti kotimaisia perinteisiä elinkeinoja, jotka veroja maksavat. Kansallinen tulorekisteri voisi olla silpputulojen ilmoittamiselle helppo tapa. Voitaisiinko alustoja verottaa vaikkapa digiverolla?

Jakamistalous tulee muuttamaan yhteiskuntaamme dramaattisella tavalla, halusimme tai emme. Yhteiskunnan täytyy pysyä mukana tässä kehityksessä. Jakamistalous tarvitsee pelisäännöt, jotka sopivat yhteen hyvinvointiyhteiskunnan kanssa. Sitä ei pidä jättää kansainvälisten suuryritysten rahantekokoneeksi, vaan tukea pitää etenkin ruohonjuuritasolla tapahtuvaa, positiivisia vaikutuksia yhteiskunnassa aikaansaavaa toimintaa. Jakamistalous voi parhaimmillaan tehdä mahdolliseksi sellaisen tulevaisuuden, jossa markkinaehtoisten hyödykkeiden tuotanto, yhteiskunnallinen valta ja sosiaaliset rakenteet jakautuvat laaja-alaisemmin ja tasa-arvoisemmin. Ollaan kerrankin etulinjassa ja mahdollistetaan jakamistalous sellaisella tavalla joka tuo Suomeen lisää työtä.

Demokraatti 30.4.2016