”Meillä ei maksuvara enää riitä nykyiseen sosiaaliturvaan.” Näin totesi perussuomalainen oikeus- ja työministeri Jari Lindström 14.9. työmiehen tuumaustunnilla. Tähän näkemykseen emme me sosialidemokraatteina voi yhtyä. Suomella on varaa pitää huolta myös heikommista ihmisistä. Olemme eri mieltä myös perussuomalaisten ajamista palkanleikkauksista, jotka yhdessä sosiaaliturvan leikkausten kanssa ajavat tuhannet suomalaiset leipäjonoihin ja toimeentulotukiluukulle. Perusporvarihallituksen pakkopaketti tuntuu epäoikeudenmukaiselta erityisesti viikonloppu- ja vuorotyötä tekeviä palkansaajia kohtaan, joista merkittävä osa on naisia. Kohtuuttomat leikkaukset suomalaisten toimeentuloon ovat saaneet aikaan tunteen siitä, ettei heidän työtään enää arvosteta.

SDP:n vaihtoehdossa palkanalennusten sijaan ratkaisua haettaisiin maltillisista palkkaratkaisuista, tuottavuuden kehityksestä yrityksissä sekä panosten asettamisesta vientiteollisuuden ja sitä kautta uusien työpaikkojen luomiseen. Tämä vaihtoehto varmistaisi sekä kotimarkkinoiden kysynnän että työmarkkinoiden toimivuuden. Myös talousnobelisti Joseph Stigliz kiinnitti juuri huomion suomalaisen leikkauspolitiikan kotimaista kysyntää ja sitä kautta työllisyyttä heikentäviin vaaroihin. Toivon, että perusporvarihallitus ottaa lusikan kauniiseen käteen ja palaa neuvottelupöytään työmarkkinajärjestöjen kanssa. Suomalaista luottamukseen ja sopimiseen perustuvaa tapaa ratkaista ongelmat ei pidä heittää romukoppaan.

Kulmakunta-lehden toiminnan loppuessa tämä on viimeinen kolumnini tässä lehdessä. Kiitän lukijoita runsaasta lämminhenkisestä palautteesta, jota olen kirjoittajana saanut. Toivotan samalla hyvää jatkoa kaikille lehden työntekijöille ja lukijoille täällä meidän kulmakunnilla. Ollaan yhteydessä!

Kulmakunta 23.9.2015