Tiedote 16.1.2019

Suomi on syövänhoidon mallimaa, mutta mitä tapahtuu, kun kliiniset, potilaille tehtävät lääketutkimukset vähenevät muihin maihin verrattuna koko ajan?

Suomessa on vahvat perinteet kliinisten lääketutkimusten kohdemaana. Suomeen tuodut kliiniset lääketutkimukset ovat kuitenkin viime vuosien kuluessa selvästi vähentyneet sekä euroilla että tutkimusten määrällä mitattuna. Nykyinen suunta on huolestuttava ja vaatii pikaisia toimenpiteitä. Tätä pohdittiin kansanedustaja Eeva-Johanna Elorannan (sd.) yhdessä Lääketeollisuuden, Helsingin yliopiston ja Helsingin syöpäkeskusten asiantuntijoiden kanssa pitämässä kliinisen lääketutkimuksen seminaarissa eduskunnan Kansalaisinfossa, jossa pureuduttiin suomalaisen kliinisen lääketutkimuksen ongelmiin ja niiden ratkaisuihin.

– Suomi jää kliinisissä tutkimuksissa jälkeen muista verrokkimaista, mm. muista pohjoismaista. Näin ollen potilaillamme ei ole yhtä hyviä mahdollisuuksia osallistua uusiin hoitokokeiluihin esimerkiksi sellaisissa syöpätapauksissa, joihin tavanomainen hoito ei tehoa. Lääketutkimus tuo terveydenhoitoomme hyödyn paitsi uusina hoitomuotoina, että ilmaisina uusina lääkkeinä. Kustannuksia kliinisistä tutkimuksista ei yhteiskunnalle ole, sillä lääkeyritys maksaa kaikki tutkimuksista aiheutuvat kulut. Samalla hyöty kansalaisten parempana terveytenä ja uusina hoitoina jää saamatta, Eloranta kertoo.

Asiantuntijoiden mukaan kliinisten syöpätutkimusten määrän lisääminen merkitsisi potilaille parempia hoitovaihtoehtoja, synnyttäisi uusia työtilaisuuksia, vähentäisi terveydenhoidon kustannuksia ja edistäisi yleisesti Suomen taloutta. Suomella on myös hyvä maine maana, jossa potilaat mielellään osallistuvat tutkimukseen ja jossa tutkimukset toteutetaan luotettavasti. Tämä ei kuitenkaan välttämättä yksinään riitä houkuttelemaan kansainvälisiä lääkeyrityksiä toteuttamaan tai rahoittamaan tutkimuksia Suomessa, jos tarjolla ei ole myös selkeää ja tehokasta ’tutkimusekosysteemiä’.

– Nyt on tärkeää kirjata seuraavaan hallitusohjelmaan tavoitteeksi kliinisen tutkimuksen lisääminen Suomessa. Tämä tavoite tulee myös lisätä jokaisen yliopistosairaalan tavoitteisiin, toteutuu sitten minkälainen sote-uudistus tahansa. Tällä hetkellä lääkärien ja hoitajien työaika kuluu niin tiiviisti potilastyössä, ettei aikaa kliiniseen lääketutkimukseen juurikaan jää. Kysymys on mm. siitä, että kliinistä tutkimusta tekevien lääkärien ja hoitajien työajassa ja määrässä tulee ottaa huomioon kliinisten tutkimusten vaatima aika, Eloranta painottaa.

Tuoreessa raportissa suomalaisen kliinisen lääketutkimuksen tilasta (”Cancer Clinical Trials in Finland: Challenges and Opportunities” raportissa (http://cancertrials.fi/) todetaan, että Suomi on jäämässä jälkeen kliinisten syöpälääketutkimusten määrässä verrattuna muihin vastaaviin Euroopan maihin. Tilanne voi vaarantaa suomalaisen syövänhoidon ja syöpätutkimuksen korkean tason ja merkitsee myös taloudellisia menetyksiä. Raportti on laadittu osana Business Finlandin rahoittamaa TEHO -hanketta, jota johtivat tutkimusjohtaja Juha Klefström Helsingin yliopistosta ja professori Jukka Westermarck Turun yliopistosta.