Alkoholi on myrkky. Se aiheuttaa ihmisen elimistölle 60 eri sairautta. Vuosittain Suomessa on jopa 3000 – 4000 alkoholiehtoista kuolemaa eli enemmän kuin mitä sepelvaltimotauti aiheuttaa. Alkoholi on myös yleisin työikäisten kuolinsyy.  Alkoholi aiheuttaa riippuvuutta, siitä ei aina pääse irti vaikka haluaisi. Alkoholin suurkuluttajia onkin meillä jo puoli miljoonaa. Alkoholi myös muuttaa ihmisen käyttäytymistä. Joka neljännessä tapauksessa päivystyspoliklinikoilla on osallisena alkoholi. Välittömät alkoholin aiheuttamat kustannukset terveyden – ja sosiaalihuollossa, rikollisuusvalvonnassa ja omaisuusvahingoissa ovat noin miljardi vuodessa, välillisesti jopa 3-5 miljardia. Tämän lisäksi alkoholi aiheuttaa mittaamattoman määrän sivullisten kärsimystä, haittoja ja turvattomuutta. Juominenhan ei ole pelkästään yksilön oma asia, vaan se vaikuttaa aina myös passiivisesti lähiympäristöön, erityisesti lapsiin. Tämän lisäksi Suomessa syntyy vuosittain noin 600 lasta, joille äidin raskauden aikainen alkoholinkäyttö on aiheuttanut jonkin asteisen vaurion.

Ei pienessä hiprakassa, vaan tukevassa humalassa

Neljän alkoholiveron korotuksen myötä on kokonaiskulutusta saatu Suomessa alennettua noin kymmenen prosenttia eli noin 10 litraan 100 % alkoholia asukasta kohden aiemmasta 10,5 litrasta. 1960-luvun kahdesta litrasta on käytön lisäys silti valtava. Naisten kulutus on kuusinkertaistunut ja miesten kaksinkertaistunut. Juomatapana humalajuominen on lisääntynyt ja se on meillä kansainvälisesti poikkeuksellisen yleistä. Nykyään juodaan ravintoloiden lisäksi paljon myös kotona ja yhä enemmän aamuyön tunteina. Voisikin olla järkevää lyhentää ravintoloiden aukioloa edes jonkin verran.

Huolestuttavaa on erityisesti se, että suomalaisten lasten ja nuorten humalajuominen on edelleen yleisempää kuin Euroopassa keskimäärin. Humalajuominen ja alkoholin käyttö ovatkin lisääntyneet huomattavasti ennen vuosituhannen vaihdetta, mutta onneksi 2000-luvulla ne ovat hieman vähentyneet. Vähintään kerran kuukaudessa alkoholia käyttää edelleen jopa 40 % 16-vuotiasta nuorista ja noin 20 % juo itsensä tosihumalaan vähintään kerran kuukaudessa. Lukiolaisista neljännes juo itsensä tosihumalaan vähintään kerran kuussa ja ammattikoululaisista 40 %. Raittiita 18-vuotiaita on pojista enää 10 % ja tytöistä vain 6 %.

Alkoholin mielikuvamainonta turmelee lapset ja nuoret

Tämä pitkä lista alkoholin haitoista ja suomalaisten juomatottumuksista osoittanee itsestään selvästi sen, että alkoholiin liittyvä lainsäädäntö todella kaipaa tiukennuksia. Onkin erittäin tervetullutta, että eduskuntakäsittelyyn on juuri tulleen alkoholimainonnan rajoitusesityksen lisäksi myös alkoholilain kokonaisuudistus ja alkoholiveron korotus ovat vielä tulossa eduskunnan käsittelyyn tällä kaudella. En panisi pahakseni edes paluuta tilanteeseen ennen vuotta 1995, jolloin alkoholijuomien mainonta oli kokonaan kiellettyä. Tämä toive lienee kuitenkin epärealistinen.

Me elämme kuvien maailmassa, joita tulvii mediasta meidän kaikkien tietoisuuteen. Mainonnan kuvamaailma on suunnattu vaikuttamaan katsojiensa mieleen. Lapset ovat erityisen alttiita median vaikutuksille. Alkoholimainonnan tarkoituksena on tietenkin aiheuttaa positiivisia mielleyhtymiä alkoholin suhteen.

Eduskunnan käsittelyssä olevan hallituksen esityksen tavoitteena on vähentää niitä tilanteita, joissa mainonnalle erityisen alttiit lapset ja nuoret altistuvat alkoholimainonnalle omassa elinympäristössään vaikkei se erityisesti lapsille suunnattua olisikaan. Tutkimusten mukaan alkoholimainonta aikaistaa lasten alkoholinkäytön aloittamista sekä lisää nuorten alkoholinkäyttöä ja humalajuomista. Alaikäisten alkoholinkäyttö myös lisää väkivalta- ja tapaturmariskejä, vahingoittaa nuoren kehitystä ja ennustaa riippuvuutta ja haittoja aikuisena. Alkoholipolitiikan tavoitteena tuleekin olla erityisesti lasten ja nuorten suojeleminen alkoholin aiheuttamilta haitoilta.

Urheilussa pyörivät isot sponsorirahat

Mietojen alkoholijuomien mainonta olisi tämän esityksen mukaan jatkossa sallittua radiossa ja televisiossa tuntia nykyistä myöhemmin eli kello 22 jälkeen. Mielestäni tämä aikaraja olisi voinut kyllä olla myöhempikin. Alkoholin mainonta yleisillä paikoilla kielletään esimerkiksi bussipysäkeillä, mainostauluissa ja liikennevälineissä, mutta myymälät ja ravintolat saavat tuotteitaan tiloissaan mainostaa. Ikävä kyllä alkoholimainonta olisi edelleen sallittua urheilu- ja muissa yleisötilaisuuksissa. Erityisesti tuo urheilutapahtumien alkoholimainonnan salliminen yhdistää ikävällä tavalla alkoholin liikuntaan ja urheiluun. Urheilussa, etenkin jääkiekossa pyörivät suuret olutfirmojen sponsorirahat, joita ilman seurat eivät pärjää, pääsivät liikaa vaikuttamaan, ikävä kyllä.

Erityisen tervetullutta on rajoitusten saaminen alkoholimainonnalle verkkomaailmassa esimerkiksi sosiaalisessa mediassa, älypuhelimissa, internetissä ja pelialustoilla. Tämä on hyvä asia, sillä tämän tyyppinen mainonta erityisesti vetoaa lapsiin ja nuoriin.  Mietojen alkoholijuomien maininta olisi kiellettyä mm. pelien, arpajaisten ja kilpailujen yhteydessä verkkomediassa, vaikka muu verkkomainonta onkin alkoholin osata sallittua. Kuluttajien itsensä tuottamaan tai jakamaan sisältöön perustuva alkoholimainonta on jatkossa kiellettyä. ”Pekka saa siis edelleen laittaa sellaisen kuvan sosiaaliseen mediaan, jossa tuli otettua vähän liikaa. Olutfirma ei kuitenkaan saa järjestää kilpailua parhaasta kännikuvasta.” Hyvä näin. Jäämme odottamaan tämän esityksen jatkokäsittelyä eduskunnassa ja alkoholilain kokonaisuudistusta sekä alkoholiveron korotusta.