Julkaistu vuoden 2023 Kesä Areena -lehdessä

Ikäihmisten hyvinvointi on meille kaikille tärkeä asia. Voisi sanoa, että yhteiskunnan sivistyksen yksi mitta on, miten hyvin tätä maata rakentaneista huolehditaan. Pääministeri Marinin päättyvällä hallituskaudella ikäihmisten asemaa on parannettu monella tavoin.

Vanhusasiavaltuutettu toimii

Vanhusasiavaltuutetun virka on kuluneella kaudella perustettu ja hänen työnsä ikäihmisten oikeuksien ja aseman parantamiseksi on alkanut. Pieniä eläkkeitä korotettiin heti hallituskauden aluksi. Asiakasmaksulaki astui voimaan kesällä 2021 ja sen myötä monet terveyspalvelut, mm. hoitajavastaanotot muuttuivat maksuttomiksi helpottaen mm. pienituloisten ikäihmisten taloutta. 

Ympärivuorokautisen hoivan mitoitus

Yksi suurimmista uudistuksista kuluneella vaalikaudella oli vanhusten ympärivuorokautiseen hoivaan tehty lakisääteinen henkilöstömitoitus 0,7. Kyse on siitä, että kun aikaisemmin meillä on ollut vain suositus riittävästä henkilökunnan määrästä eli 0,5 hoitajaa per ikäihminen, niin nyt henkilökunnan määrä on kirjattu lakiin. Uudistus on tullut asteittain voimaan siten, että tämän vuoden joulukuuhun mennessä pitää jokaisessa ympärivuorokautisen hoivan yksikössä olla 0,7 hoitajaa per hoidettava eli jopa enemmän kuin aiempi suositus.

Vanhustenhoivan ja koko terveydenhuollon henkilöstön saatavuusongelmien helpottamiseksi on lisätty alan koulutuspaikkoja ja vahvistettu lisärahoituksella ikääntyneille suunnattuja palveluja kotihoito ja omaishoito mukaan lukien sekä mm. järkevöitetty hoitohenkilöstön keskinäistä työnjakoa.

Yhteisöllistä asumista

Vanhuspalvelulain toinen vaihe astui voimaan tämän vuoden alussa. Siinä yhtenä painopisteenä on kotihoidon ja tehostetun palveluasumisen väliin sijoittuva yhteisöllinen asuminen. Tämä vastaa niiden ikäihmisten tarpeisiin, jotka eivät enää turvallisesti pärjää omassa kodissaan, mutta eivät kuitenkaan tarvitse ympärivuorokautista hoivaa.

Kiireettömään hoitoon nopeammin

Hyvin toimiva julkinen sosiaali- ja terveydenhoito ja saavutettavat lähipalvelut ovat tärkeä osa kaikenikäisten arjen turvallisuutta. Jokaisella tulee olla mahdollisuus hyvään hoitoon asuin- hoitopaikasta riippumatta ja saada tarvitsemansa palvelut. Kiireettömään hoitoon pitää päästä nykyistä nopeammin eivätkä maksut saa vaikeuttaa palveluihin hakeutumista ajoissa. Hyvinvointialueet ovat tämän uudistustyön juuri aloittaneet ja sitä tulee edelleen vahvistaa. Nyt on panostettava hoitojonojen ja hoitovelan purkuun.

Eduskunta hyväksyi juuri päättyneellä kaudella lain seitsemän päivän hoitotakuusta, jonka myötä kiireettömään hoitoon tulee päästä seitsemässä päivässä nykyisen kolmen kuukauden määräajan sijaan. Kyse on siis huomattavasta parannuksesta. Laki tulee voimaan siten, että tämän vuoden syyskuun alussa kiireettömään hoitoon perusterveydenhuollossa tulee päästä kahdessa viikossa ja suun terveydenhoidossa neljässä kuukaudessa ja vuoden 2024 marraskuun alusta perusterveydenhoitoon seitsemässä päivässä ja suun terveydenhuollossa kolmessa kuukaudessa.

Omaishoito koskettaa monia

Myös omaishoidon kehittämistä on viety eteenpäin. Omaishoito koskettaa reilusti yli miljoonaa suomalaista. Meistä lähes jokainen joutuu jossain vaiheessa elämämme aikana kohtaamaan omaishoidon: joko olemalla itse omaishoitajana tai hoidettavana, tai läheisemme toimii omaishoitajana ja näin kohtaamme sen arjessamme. Omaishoidon kehittämistä on jatkettava niin, että omainen saa tarpeeksi tukea ja riittävän taloudellisen korvauksen.

Jokaiselle kunnon huolenpito

Ikäihmisten asemaa tulee parantaa edelleen. Jokaiselle ikäihmiselle on taattava sellainen toimeentulo, joka mahdollistaa inhimillisen arjen ja huolenpidon. Kasvava palveluiden tarve ja niiden saanti ei saa olla riippuvainen ikäihmisen eläketuloista. Jokaiselle on taattava tarpeiden mukaiset ja oikea-aikaiset hoito-, hoiva-, asumis- ja kuntoutuspalvelut silloin kun niitä tarvitsee. Jokainen suomalainen on ansainnut hyvän elämän, jossa on turvallista ja arvokasta ikääntyä.

Eeva-Johanna Eloranta, varsinais-suomalainen kansanedustaja, sdp