Tämä vaalikausi on ollut hyvin poikkeuksellinen. Olemme joutuneet kolmen kriisin keskelle. Koronapandemian haasteiden helpotuttua syttyi Eurooppaan sota Venäjän hyökätessä Ukrainaan. Vanhat totuudet turvallisuuspolitiikassamme menivät uusiksi. Kävimme tästä Suomessa ripeän, mutta laajan keskustelun ja päätimme yksituumaisesti hakea Naton jäsenyyttä. Venäjän hyökkäyssodan seurauksena meitä koettelee nyt energiakriisi ja hintojen nousu, johon hallitus vastaa laajalla tukipaketilla. Kriiseistä huolimatta Marinin hallitus on tehnyt useita suuria uudistuksia.

Ikäihmisten asemaa on parannettu monella tapaa. Vanhusasiavaltuutetun virka on perustettu ja hänen työnsä ikäihmisten oikeuksien ja aseman parantamiseksi on jo alkanut. Pieniä eläkkeitä korotettiin heti hallituskauden aluksi. Asiakasmaksulaki astui voimaan viime vuoden kesällä ja sen myötä monet terveyspalvelut, mm. hoitajavastaanotot muuttuivat maksuttomiksi helpottaen pienituloisten taloutta. 

Yksi suurimmista uudistuksista ja myös oma pitkäaikainen toiveeni on ollut vanhusten ympärivuorokautiseen hoivaan kesällä 2020 tehty lakisääteinen henkilöstömitoitus 0,7. Vanhustenhoivan ja koko terveydenhuollon henkilöstön saatavuusongelmien helpottamiseksi on lisätty alan koulutuspaikkoja ja vahvistettu sitä ylimääräisellä rahoituksella kotihoito ja omaishoito mukaan lukien. 

Vanhuspalvelulain toinen vaihe astuu voimaan ensi vuoden alussa. Siinä yhtenä painopisteenä on kotihoidon ja tehostetun palveluasumisen väliin sijoittuva yhteisöllinen asuminen. Tämä vastaa niiden ikäihmisten tarpeisiin, jotka eivät enää turvallisesti pärjää omassa kodissaan, mutta eivät kuitenkaan tarvitse ympärivuorokautista hoivaa. Myös omaishoidon kehittäminen on menossa eteenpäin valmistuen ensi vuonna.

Energiakriisistä johtuvaa kansalaisten ahdinkoa autetaan laajalla tukipaketilla, johon sisältyy mm. määräaikainen sähkövähennys tai -tuki avuksi korkeisiin sähkölaskuihin, sähkön alvin alennus, työmatkavähennyksen korotus, varhaiskasvatusmaksujen alennus ja elokuulle aikaistettu sosiaaliturvaetuuksien indeksikorotus, joka näkyy mm. eläkkeen määrässä. Nyt on tärkeätä luoda turvaa ihmisille ensi talveen.

Tässä tilanteessa ei leikkauksia tule tehdä. Nyt on luotava turvaa ihmisille eikä luoda lisää epävarmuutta. Avainasemassa ovat kasvua ja työllisyyttä tukevat toimet ja vasta tilanteen helpottuessa pohdittava sopeutustoimia julkisen velan vähentämiseksi. Kestävyysvaje eli valtion tulojen ja menojen epäsuhta on kriiseistä huolimatta pienentynyt tällä hallituskaudella 4%:sta 3%:iin. Työllisyysaste on ennätyskorkealla tasolla 74%. Korkea työllisyys onkin paras keino tasapainottaa myös valtion taloutta. Yksi prosenttiyksikkö lisää työllisyysasteessa tuo lähes miljardi euroa julkiseen talouteen.

Eeva-Johanna Eloranta, kansanedustaja, sd