Maailmaa voidaan muuttaa, tarvitaan vai rohkeita ihmisiä

Kirjoituksia

Olet tehnyt paljon töitä oppivelvollisuusuudistuksen eteen, joka on nyt astumassa voimaan. Minkälaisena näet sen merkityksen suomalaisten lasten ja nuorten kannalta?

SDP on johdonmukaisesti ajanut jo peruskoulu-uudistuksesta lähtien universaaleja, kaikkia koskevia koulutusuudistuksia. Oppivelvollisuusuudistus onkin tärkein koulutuspoliittinen hanke Suomessa vuosikymmeniin. Tavoitteena on nostaa suomalaisnuorten koulutus- ja osaamistasoa ja kaventaa oppimiseroja. Olen todella iloinen, että pitkäaikainen tavoitteemme nyt vihdoin toteutuu. Koulutuksella on ratkaiseva merkitys siinä, että jokainen lapsi ja nuori voi kasvaa täyteen potentiaaliinsa ja tavoitella unelmiaan.

Oppivelvollisuuslaki astuu voimaan ensi syksynä ja sen myötä oppivelvollisuus laajenee 18 vuoteen. Uudistus tuo mukanaan myös täysin maksuttomat oppimateriaalit. Tavoitteena on, että jokainen nuori suorittaa vähintään lukio- tai ammattitutkinnon, sillä se on paras tae työpaikan saamiseen. Pelkän peruskoulututkinnon suorittaneista vain reilut 40% on töissä, kun taas toisen asteen tutkinnolla työllisyysaste on yli 70%. Onkin huolestuttavaa, että 16% nuorista jää pelkän peruskoulun varaan. Heidän on hyvin vaikea työllistyä. Uudistus tuo siis mukanaan sekä paranevaa työllisyysastetta että vähemmän syrjäytyneitä nuoria.

Tärkeä edellytys uudistukselle ja sille, että jokainen nuori saa joko ammatillisen tai lukiotutkinnon suoritettua on se, että tukea ja ohjausta on tarjolla riittävästi, oli sitten kyseessä oppimisvaikeudet, neuropsykologiset ongelmat tai mielenterveysongelmat. Uudistuksen toteuttamisessa meidän tuleekin kiinnittää erityinen huomio juuri lasten ja nuorten riittävään tukeen ja ohjaukseen. Oppivelvollisuusuudistuksen kustannukset korvataan täysimääräisesti kunnille.

Entä mitä pidät yleisesti hallituksen suurimpina onnistumisina, nyt kun hallituskausi on puolessa välissä?

Suurimpia ilonaiheita on pitkään ja hartaasti odotettu laki vanhusten hoivan henkilöstömitoituksesta. Laki astui voimaan viime lokakuussa porrastetusti eli tämän vuoden alusta 0,55. Ensi vuoden alusta alkaen 0,6 ja vuoden 2023 alusta alkaen 0,7 hoitajaa hoidettavaa kohden. Mitoitukseen lasketaan vain hoitotyötä tekevät eli ei enää tukipalveluita tekeviä henkilöitä. Samoin pienimpien eläkkeiden korotukset heti vaalikauden alussa viime vuoden alusta alkaen ovat ilonaiheita eli kansaneläkkeen täyteen määrään tuli 34 euron lisäys ja takuueläkkeeseen 50 euron lisäys kuukaudessa. Nämä korotukset kohdistuivat 600.000 eläkkeensaajaan, jolla on kokonaiseläke alle 1200-1300 euroa kuussa.

Iso uudistus, joka tulee voimaan heinäkuussa, on asiakasmaksulaki. Sen myötä perusterveydenhuollon maksuttomuus laajenee. Hoitajavastaanotot tulevat maksuttomiksi, mielenterveyspalveluiden osalta maksuttomuutta selkiytetään ja tartuntatauteihin liittyen maksuttomuus myös laajenee. Lapsiperheille tärkeä asia on se, että alaikäisten poliklinikkakäynnit muuttuvat maksuttomiksi eli lapsen sairaus ei rasita perheen taloutta enää. Terveydenhuollon maksukattoon luetaan jatkossa mukaan myös suun terveydenhoito, terapiamaksut ja tilapäinen kotisairaanhoito eli maksukatto tulee aiempaa nopeammin täyteen ja vähentää maksurasitusta perusterveydenhuollon käyttäjiltä ja samalla kynnys hoitoon hakeutumisesta alenee.

Myös kauan odotettu mielenterveysstrategia on saatu valmiiksi vuosi sitten. Sen myötä tullaan parantamaan mm varhaista tukea, psykoterapian saatavuutta perusterveydenhuollossa ja kuntouttavia palveluita. Todella paljon on siis saatu valmista siitä huolimatta, että koronaviruksen aiheuttama poikkeustilanne on vienyt voimia. Paljon on kuitenkin vielä töitä tehtävänä.

Turun SDP:n yksi keskeisimpiä kuntavaalitavoitteita on laajentaa maksutonta, osa-aikaista varhaiskasvatusta myös neljävuotiaille. Mitä mieltä olet siitä?

Olen SDP:n Varhaiskasvatus, lapset ja perhe -työryhmän pj ja siellä me olemmekin asettaneet SDP:n pidemmän aikavälin tavoitteeksi maksuttoman varhaiskasvatuksen. Varhaiskasvatuksella on erityisen tärkeä merkitys koulutuksellisen tasa-arvon kannalta, sillä se tutkitusti tasaa myöhempiä oppimiseroja. Tästä huolimatta meillä Suomessa on pohjoismaisittain varsin alhainen varhaiskasvatukseen osallistumisaste. Usein juuri ne lapset, jotka eniten hyötyisivät varhaiskasvatuksesta jäävät sen ulkopuolelle. Yli neljävuotiaista noin neljännes jää ilman varahaiskasvatusta, kun muissa pohjoismaissa lähes kaikki lapset osallistuvat siihen. Maksuttomuudella voidaan kannustaa perheitä osallistumaan. Etenkin yli kolmivuotias lapsi selvästi hyötyy osallistumisesta varhaiskasvatukseen, vaikka muutaman tunnin päivässä samaan tapaan kuin esiopetuksessa.

Miten varhaiskasvatusta on kehitetty Marinin hallituksen toimesta?

Tällä hallituskaudella varhaiskasvatusta on uudistettu isoin askelin. Olemme palauttaneet täyden varhaiskasvatusoikeuden kaikille lapsille ja perheille. Olemme pienentäneet varhaiskasvatuksen ryhmäkokoja ja alentaneet päivähoitomaksuja. Kaksivuotisen maksuttoman esiopetuksen kokeilu on käynnistetty ja lakiesitys kolmiportaisen tuen ulottamisesta kouluista myös varhaiskasvatukseen on pian tulossa eduskuntaan.

Lapsenoikeusperustainen lapsistrategia on jokin aika sitten saatu valmiiksi, ja sitä tulemme toivottavasti myös Turun valtuustossa mm. lapsivaikutusten arvioinnein ja lapsibudjetoinnilla toteuttamaan, jotta voimme saada aikaan lapsi- ja perheystävällisen Turun.

SDP:n slogan näissä vaaleissa on Pidetään huolta Turusta. Turku pitää huolta meistä. Mistä asioista tai kenestä Turussa pitäisi mielestäsi pitää vielä parempaa huolta?

Edesmennyt Pertti Paasio sanoi, että jos et oikein tiedä kenen puolella olet, ole aina heikomman puolella. Tämä on oikein hyvä ohjenuora. On tärkeintä pitää huolta heistä, jotka tarvitsevat tukea eli erityisesti lapsista, nuorista, vammaisista ja ikäihmisistä.

Sen lisäksi meidän on huolehdittava myös kaupungin elinvoimasta, jotta saamme työpaikkoja ja hyvinvointia kaikille turkulaisille. Myös vastuuta ympäristöstä pitää kantaa. Pitää myös uskaltaa katsoa eteenpäin ja uudistua.

Kun tulevalla vaalikaudella sote-palvelut todennäköisesti siirtyvät hyvinvointialueiden järjestettäväksi ovat kuntien toiminnan ytimessä etenkin lasten ja nuorten palvelut eli varhaiskasvatus ja koulutus sekä nuoriso- ja vapaa-ajanpalvelut. Liikunta- ja kulttuuripalvelut ovat kuitenkin tärkeitä kaikenikäisille. Ne luovat sitä elinvoimaisuutta, jonka avulla asukkaat voivat hyvin, kaupunki houkuttelee uusia asukkaita, kävijöitä ja yrityksiä ja samalla uusia työpaikkoja ja veropohjaa. Näin voimme jatkossakin pitää kiinni meille kaikille tärkeistä hyvinvointipalveluista. Sivistynyt kunta on myös elinvoimainen.

Ison lisähaasteen tuo mukaan se, että lasten ja nuorten pahoinvointi on lisääntynyt erityisesti koronan takia. Mielenterveyden ongelmat ovat lisääntyneet ja oppimisvajetta on syntynyt. On välttämätöntä huolehtia siitä, että nämä ongelmat ratkaistaan ja hoidetaan kuntoon eli tarvitsemme sitä varten myös Turussa suunnitelman tai ”korona exit planin”, jolla koronaikäluokista huolehditaan.

Mitä terveisiä haluaisit lähettää vielä äänestyspäätöstään pohtivalle tai äänestämistä kokonaan empivälle?

Äänestämällä voi vaikuttaa, sillä yhteisistä asioistamme päättävät juuri ne ihmiset, jotka kansalaiset tehtävään valitsevat. Eduskunnassa me säädämme lakeja, mutta juuri kunnissa näitä lakeja pannaan toimeen. Ei ole sama asia ketkä asioista päättävät. Omaan valtuutettuun on myös helppoa olla jatkossa yhteydessä, jos palautetta haluaa antaa.

Eeva-Johanna Eloranta