Mikä ihmeen kuntauudistus?

Kirjoituksia

Julkaistu Kulmakunnassa 7.3.2012

Tuskin monikaan suomalainen on välttynyt kuntauudistuskeskustelulta, jonka ytimessä on kuntien liian suuri määrä. Tutkimusten mukaan kunnassa tulee olla vähintään 20.000 asukasta pystyäkseen tehokkaasti huolehtimaan palveluiden järjestämisestä. Varsinais-Suomen 28 kunnasta vain neljä kuntaa täyttää tämän väkimäärän. Nykyään esim. terveyspalveluiden järjestäminen vaatii niin paljon erityisosaamista, että pienessä kunnassa voimavarat eivät siihen oikein riitä, esimerkiksi pieni terveyskeskus ei houkuttele tästä syystä lääkäreitä työpaikkana. Monissa kunnissa onkin ollut pakko turvautua yksityisiin ostopalveluihin mm. yksityisten firmojen usein nuoriin ja kokemattomiin keikkalääkäreihin tai muihin ostettuihin hoito- ja hoivapalveluihin.

Toisena syynä yksityistämiseen on myös joidenkin puolueiden ideologinen vimma mukamas parempien ja tehokkaampien yksityisten palveluiden lisäämiseen kunnassa. Sosiaali- ja terveyspalvelubisnes on myös tuplasti tuottoisampaa kuin muu bisnes. Ikävää on, että suurin osa tuotosta valuu erilaisten verojärjestelyjen avulla veroparatiisiyhtiöiden omistajille ja mm. suomalainen Mehiläinen maksoi viimeksi Suomeen veroina vain noin 10 % 35 miljoonan euron voitostaan. Tämä ei tunnu oikeudenmukaiselta.

Syynä kuntauudistuksen tarpeeseen on myös kuntien talous ja ikääntymisen myötä huoltosuhteen heikentyminen. Tällä hetkellä sata palkansaajaa huolehtii noin 52:sta työelämän ulkopuolella olevasta. Huoltosuhde muuttuu siten, että neljän vuoden päästä luku on lähes 60 ja vuonna 2025 jo lähes 70. Vuonna 2020 useissa kunnissa tämä huoltosuhde ylittää sadan. Ei kuulosta kovin elinvoimaiselta. Kuntauudistus on välttämätön, jotta pystytään saamaan aikaan vahvat ja elinvoimaiset peruskunnat, jotka voivat turvata peruspalvelut jokaiselle suomalaiselle huolehtien väestörakenteen mukanaan tuomasta palveluiden massiivisesta lisätarpeesta pääosin julkisesti tuotetuin palveluin.