Nyt on ikäihmisten vuoro

Kirjoituksia

Nyt on ikäihmisten vuoro

Julkaistu Kulmakunnassa 5.9.2012

Valtakunnallinen suositus, 0,5 hoitajaa ikääntynyttä kohden laitoshoidossa, ei toteudu 10%:ssa hoitolaitoksia, vaikka keskiarvo onkin 0,6. Meidän sosialidemokraattien mielestä olisi hyvä saada sitovaksi hoitajamääräksi 0,7 hoitajaa hoidettavaa kohden, mutta tätä tavoitetta eivät muut puolueet budjettiriihessä hyväksyneet. Kompromissina päätettiin, että mikäli 2014 aikana löytyy yksikin vanhainkoti, jossa tämä 0,5 suositus alittuu, niin silloin minimimäärästä säädetään asetuksella eli alimitoitukselle tulee nollatoleranssi. Suurin osa ikääntyneistä on kotihoidossa ja heillä tärkeintä ovat kotiin tuotavat palvelut. Niille ei ole ollut edes suositusta, mutta nyt sellaiset laaditaan ensi kesään mennessä. Budjettiriihessä myös annettiin 10M€ lisää sekä vanhustenpalveluihin että omaishoidon tukipalveluihin.

Hienoin asia on kuitenkin se, että vuosikymmenien odottelun jälkeen saadaan vihdoin 2013 vanhuspalvelulaki, joka monin eri tavoin tulee parantamaan jokaisen ikäihmisen asemaa merkittävästi. Laissa on kyse paljon suuremmista asioista kuin vain laitoshoidon henkilöstönormista, joka nyt yksinään on vienyt kaiken huomion. Lain mukaan jokaisen vanhuksen palvelutarve selvitetään ja hänelle laaditaan henkilökohtainen palvelusuunnitelma, jonka toteutumisesta vastaa iäkkään oma vastuutyöntekijä. Iäkkäälle myönnetyt palvelut tulee saada viimeistään kolmen kuukauden kuluessa, kiireelliset palvelut heti. Kunnilla tulee jatkossa olla riittävä määrä monipuolista asiantuntemusta mm. geriatrian ja gerontologian eli nimenomaan ikääntyneiden hoidossa, pitää tarjota monialaista kuntoutusta ja osaamista mm. turvallisesta lääkehoidosta. Olennaista on oikeanlainen osaaminen eikä pelkästään henkilökunnan määrä.

”Tässä minä punttia nostelen, jotta jaksan soppani keittää.” Tämä 90-vuotiaan Edla-rouvan lausahdus kiteyttää lain tavoitteen. Ikääntyneen tulee saada oikeanlaisia palveluita ja apua niin paljon, että hän pystyy elämään kotona tai kodinomaisessa ympäristössä mahdollisimman pitkään. Pitkäaikaiseen laitoshoitoon pääsee silloin kun ihmisarvoinen elämä ei muutoin ole mahdollista, kun kotona ei enää pärjää.