Oppivelvollisuuslaki parantaa nuorten mahdollisuuksia

Kirjoituksia

Marinin hallituksen yksi suurimmista uudistuksista eli oppivelvollisuuslaki on saatu nyt niin pitkälle, että se on voitu laittaa lausuntokierrokselle. Eduskunnan käsittelyyn tämä suuri, jokaisen nuoren tulevaisuuteen myönteisesti vaikuttava lakiesitys tulee heti syksyllä.

Esityksen mukaan jokaisen nuoren oppivelvollisuus laajenee siihen asti, kunnes nuori täyttää 18 vuotta. Nykyinen yhdeksän vuotta peruskoulua on liian vähän nykymaailmassa pärjäämiseen. Ensi vuoden syksyllä voimaan tulevaksi kaavailtu uudistus tuo mukanaan myös maksuttomat oppimateriaalit eli esimerkiksi lukiokirjat ja ammattikoulun tarvikkeet, joiden hankkiminen on ollut monen nuoren perheelle iso haaste. Uudistuksen myötä jokaiselle nuorelle tulee yksilöllinen opintopolku ja sen mukana tukea ja ohjausta, jotta nuori myös saa opinnot päätökseen. Jos nuori haluaa syystä tai toisesta lopettaa aloittamansa opinnot, tulee hänelle löytää sitä ennen uusi opiskelupaikka. Nuoresta pidetään siis huolta eikä anneta enää yhdenkään nuoren pudota koulutuksesta oman onnensa nojaan. Tutkimusten mukaan oppivelvollisuuden laajennus vaikuttaa myönteisimmin juuri niihin nuoriin, jotka eivät ilman velvoitetta olisi koulunkäyntiä jatkaneet

Uudistuksen kriitikot ovat sitä mieltä, että jokaiselle nuorelle suunnatun uudistuksen sijaan pitäisi tehdä täsmätoimia niille nuorille, jotka ovat vaarassa pudota koulutuksesta. Näin on nimenomaan tähän asti toimittu, mutta siitä huolimatta 16% ikäluokasta jää ilman toisen asteen koulutusta. Tämä on hyvin harmillista, sillä pelkällä peruskoulupohjalla vain reilut 40% työllistyy eli suurin osa jää työttömäksi. Tähän meillä ei kansakuntana ole varaa ei talouden eikä inhimillisyyden puolesta. Toisen asteen koulutuksen suorittaneista sen sijaan noin 70% työllistyy. Työllisyysasteen noustessa uudistus tulee maksamaan itsensä takaisin. Kansainvälisten tutkimusten mukaan oppivelvollisuuden laajentaminen vaikuttaakin positiivisesti sekä tuloihin, että tuottavuuteen ja se ehkäisee mm. syrjäytymistä.

Koronavirusepidemian mukanaan tuomien talous- ja työllisyyshaasteiden myötä tulevaisuuspanostukset oppivelvollisuuden laajentamiseksi ovat nyt aiempaakin tärkeämpiä. Pitää muistaa, että oppivelvollisuuden laajennuksen toiselle asteelle on arvioitu nostavan työllisyysastetta neljä prosenttia. Jo yhden prosenttiyksikön nousu työllisyysasteessa tuottaa noin 700 miljoonaa euroa lisää rahaa julkiseen talouteen. Siihen nähden uudistuksen 129 miljoonan euron vuosikustannukset ovat pieniä. Koronaepidemian jälkeinen Suomi tarvitsee osaamista enemmän kuin koskaan.

Eeva-Johanna Eloranta,

kansanedustaja, sd

Julkaistu Turun Sanomissa