Marinin hallituksen suurimpia tulevaisuusuudistuksia on oppivelvollisuuden laajennus nykyisestä 9-vuotisesta peruskoulusta toiselle asteelle. Tänä päivänä pelkkä peruskoulu ei enää riitä työllistymiseen. Uudistus tehdään, jotta nuorten koulutustaso nousee ja työllistyminen paranee. Ilman laajennettua oppivelvollisuutta nuori voi keskeyttää opinnot, koska tänään ei vain huvita. Me emme voi yhteiskuntana sallia sitä, että nuori valitsee syrjäytyä.

Jouni Suominen (TS 16.10.) kritisoi uudistusta ja esittää sen sijaan, että ”oppivelvollisuusaikaa tulisi lyhentää ja sen rinnalle ottaa työelämälähtöisiä koulutusinstrumentteja”. On hyvin vaikea ymmärtää tätä kritiikkiä, kun pelkän peruskoulun suorittaneista vain noin 40% työllistyy. Toisen asteen suorittaneista sen sijaan yli 70% löytää työpaikan. Mikä mahtaisi tilanne olla, jos koulupolku lyhenisi lisää? Laajennettua oppivelvollisuutta on sen sijaan mahdollista suorittaa lukion ja ammatillisen koulutuksen sijaan myös esimerkiksi työelämälähtöisesti oppisopimuskoulutuksessa.

Kai Sorto (TS 16.10.) kritisoi uudistuksen tuomia maksuttomia oppimateriaaleja kaikille oppilaille ja epäilee uudistuksen aiheuttavan koulutusleikkauksia kunnissa. Päinvastoin kuin Sorto epäilee, korvaa hallitus uudistuksen kustannukset kunnille täysimääräisesti eikä uudistus näin ollen aiheuta leikkauksia. On hyvä huomata, että käytännön elämässä oppimateriaalikustannukset ovat varsin monen opiskelijan esteenä. Pelastakaa Lapset ry:n selvityksen mukaan lähes 60 % vastanneista nuorista koki, että toisen asteen kustannukset ovat aiheuttaneet heille tai heidän perheelleen taloudellisia haasteita. Vuoden 2017 Nuorisobarometristä selviää, että nuorista 17 % kertoo karsineensa opiskeluvaihtoehtojaan rahanpuutteen vuoksi, ja ilman tutkintoa tai opiskelupaikkaa olevista nuorista lähes puolet on joutunut karsimaan opintojaan tai luopumaan niistä rahanpuutteen takia. Perustuslain mukaan oppivelvollisuuden tulee olla maksuton.

On selvää, putoamisvaarassa olevat nuoret tarvitsevat myös tukea lisää. Tämäkin sisältyy oppivelvollisuusuudistukseen eli siinä on aina jollain taholla vastuu nuoresta, ettei hän pääse putoamaan. Nuorta tuetaan ja autetaan löytämään oma koulutuspolkunsa, vaihtoehtoja on runsaasti. Enää ei anneta yhdenkään nuoren pudota koulutuksesta oman onnensa nojaan.

Tulee myös muistaa, että yhden prosenttiyksikön nousu työllisyysasteessa tuo julkiseen talouteen noin 700 miljoonaa euroa. Tämä uudistus maksaa kuitenkin lopulta vain 129 miljoonaa euroa.

Eeva-Johanna Eloranta

kansanedustaja, sd, sivistysvaliokunnan varapuheenjohtaja