Saaristomeren tilaa voi parantaa vain yhteistyöllä

Kirjoituksia

Itämeri ei voi hyvin. Rannikkovesien sinileväkukinnat olivat viime kesänä niin pahoja, ettei Naantalin unikekoakaan voitu viskata mereen vanhan perinteen mukaisesti.

Erityisen haastava tilanne on Saaristomerellä, jonka valuma-alueen Itämeren suojelukomissio on luokitellut Suomesta ainoana pahimpien kuormittajien hot spot -listalle. Tämä työ vaatii yhteistyötä kaikkien eduskuntapuolueiden välillä ja hallituskausien yli.

Pelkät poliittiset päätökset eivät kuitenkaan riitä, vaan mukaan tarvitaan myös alueen paikalliset asukkaat. Maatalouden toimilla on merkitystä ja yhteistyöllä saavutetaan parhaat tulokset.

Kipsiä olisi tarjolla enemmän kuin tähän mennessä viljelijät ovat hakeneet. Osasyynä voivat olla tiedonkulun katkokset, kynnys ottaa käyttöön uusia toimintatapoja tai maanviljelijöiden jo entuudestaan suuri työkuorma.

Siksi kipsin levityksessä onkin pyritty avaimet käteen -periaatteeseen, jossa toimet tuottaisivat mahdollisimman vähän lisävaivaa. Kipsin levitys on lisäksi viljelijöille ilmaista.

Saaristomeriohjelmaankuuluva kipsihanke on ympäristöministeriön vastuulle kuuluva. Sille on varattu riittävä rahoitus, jonka turvin Saaristomeren valuma-alueella kipsin levitystä voidaan jatkaa vuonna 2023 täysimääräisesti.

Myös maa- ja metsätalousministeriön vastuulla olevat Saaristomeriohjelman maatalouden tiekartan toimenpiteet voidaan virka-arvion mukaan rahoittaa vuonna 2023 täysimääräisesti alueelta tulevien hakemusten perusteella.

Kipsin levityspellolle on suuressa osassa Varsinais-Suomea nopein tapa vähentää ravinteiden valumia. Se ei kuitenkaan yksin ratkaise ongelmaa. Avainasia on tehdä kannattavaksi lannan siirtäminen biokaasulaitoksille ja jalostettuna kierrätyslannoitteena niille pelloille, joilla ravinteita tarvitaan lisää.

Useat Itämeren tilaa parantavat toimet viljelyssä ja ravinteiden kierrätyksessä ovat myös toimia, jotka helpottaisivat viljelijöiden ahdinkoa lannoitekustannusten noustessa Venäjän hyökkäyssodan myötä. Esimerkiksi tehokkaalla ravinnekierrolla voidaan vähentää keinolannoitteiden käyttöä.

Maanviljelijät tekevät tärkeää työtä maaseudun elinvoimaisuuden ja koko maan huoltovarmuuden eteen. Olemme varmoja siitä, että myös Itämeren tila saadaan vielä yhteisellä ponnistuksella kohenemaan.

MARIA OHISALO (vihr), ympäristö- ja ilmastoministeri

ANTTI KURVINEN (kesk), maa- ja metsätalousministeri

KAI MYKKÄNEN (kok), eduskunnan Saaristomeri -ryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja

EEVA-JOHANNA ELORANTA (sd), eduskunnan Saaristomeri-ryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja

Kirjoitus on julkaistu 23.10.2022 Turun Sanomissa.