Tarvitsemme valtakunnallisen digitukijärjestelmän – hyvä paikka opastukselle olisivat kirjastot

Kirjoituksia

Digitaaliset taidot ja medialukutaito ovat uusia kansalais- ja perustaitoja (TS 18.7.). Niiden taitaminen edistää sujuvaa itsenäistä arkisten asioiden hoitoa ja osallisuuden kokemista. Digitaalisista palveluista on tullut ensisijaisia myös julkisissa palveluissa ja tämä edellyttää kansalaisilta riittävää digitaalisista osaamista.

Haluan korostaa, että vaikka digitaaliset palvelut yleistyvät, on välttämätöntä huolehtia siitä, että on aina myös toinen tapa asioida, jos jostain syystä ei ole mahdollista sähköiseen asiointiin esimerkiksi vammaisuuden tai sairauden takia.

On huolestuttavaa, että noin joka viides ikäihminen on luovuttanut omat pankkitunnuksensa toiselle, koska ei itse osaa tai pysty sähköisiä palveluita käyttämään. Itsemääräämisoikeuden kannalta on hyvin tärkeää, että ihminen voi itse hoitaa omat viranomais- ja pankkiasiansa.

Pankkitunnusten luovuttaminen toiselle paitsi altistaa väärinkäytöksille myös asettaa ihmiset eriarvoiseen asemaan.

Onkin välttämätöntä, että saamme aikaan valtakunnallisen digitukijärjestelmän, jonka avulla kansalaiset voivat saada osaamista ja apua digilaitteiden ja -palvelujen käytössä. Suurella osalla ikäihmisiä ovat omat läheiset apuna, mutta kaikilla ei auttavia läheisiä ole.

Itse asiassa suomalaisten 65–74-vuotiaiden digitaidot ovat ihan kohtuullisella tasolla, mutta viidesosa ei käytä internetiä ollenkaan. Ikäihmisten netin käyttö korona-aikana on kasvanut, mutta se liittyy etenkin sosiaaliseen kanssakäymiseen eikä asiointiin tai tiedonhakuun.

Ikä ei sinänsä määritä digiosaamisen tasoa. Paljon on kyse siitä, että ihmiset ovat hypänneet digitalisaation junaan eri vaiheissa. Tämä selittää suurelta osalta suuren vaihtelun ikääntyneiden digitaidoissa.

Toiset ovat tottuneet digilaitteiden käyttöön jo työuran aikana tai muuten tarttuneet niiden mahdollisuuksiin. Toisia taas uusi teknologia ei kiinnosta tai on ennakkoluuloja omien taitojen suhteen. Apua, tukea ja rohkaisua siis tarvitaan.

Hyvä ja kaikille saavutettava paikka digiopastuksen saamiseen olisivat kirjastot, sillä ne ovat tuttuja paikkoja kaikille ja kirjastoverkosto on valtakunnallinen. Myös tiloja sekä laitteita niissä olisi jo valmiiksi.

Järjestöjen ja kirjastojen yhteistyö olisi hyvä tapa organisoida digituki. Tästä on monilta paikkakunnilta jo hyviä esimerkkejä. Esimerkiksi Turussa Verkosta virtaa -nettikerhossa voi ilmoittaua digiopastajalle.

Digitaitojen laajentamisessa jokaisen kansalaisen taidoksi olisi avuksi myös verkkopalvelujen harjoittelualustojen käyttöönotto. Niiden avulla kansalaiset voisivat harjoitella sähköisten palvelujen käyttöä ilman, että käytössä opastavan tarvitsee käyttää opastuksessa omia tunnuksiaan tai että opastettavan yksityiset tiedot tulevat opastustilanteessa näkyviin.

Toivon, että muun muassa pankit, joukkoliikennepalvelut ja viranomaiset ryhtyvät asiassa toimeen.

On tärkeätä, että edistämme kansalaisten digiosallisuutta, jotta kaikenikäisillä ihmisillä on yhdenvertaiset mahdollisuudet omien asioidensa hoitamiseen. Samaan aikaan tietenkin turvaten asioiden hoitaminen myös ilman digilaitteita. Näin voimme tasavertaisesti turvata jokaisen kansalaisen itsemääräämisoikeuden ja osallisuuden.

EEVA-JOHANNA ELORANTA

kansanedustaja (sd)

sivistysvaliokunnan varapuheenjohtaja

Kirjoitus on julkaistu 23.7.2021 Turun Sanomissa.