Neljä vuotta on mennyt uskomattoman nopeasti. SDP on tällä kaudella kuulunut oppositioon ja eduskuntatyössä onkin painottunut jatkuva työ vastalauseiden ja pykälämuutosehdotusten tekemisessä hallituksen leikkausesitysten kaatamiseksi.

Toisen kauden kansanedustajana monet asiat hoituivat rutiinilla ja jo valmiita verkostoja hyödyntäen. Pääsin siis mukavasti heti kauden alussa työn touhuun.

Koko vaalikautta väritti ihan uudenlainen ote valtiopäivätoimintaan. SDP:n osalta viime kauden hallitusvastuu vaihtui oppositionäkökulmaan, koska emme tällä kaudella olleet hallituspuolue. Työssämme keskityimme vaihtoehdon tarjoamiseen hallituksen politiikalle. Tämä on tarkoittanut ihan uuden asian opettelua eli vastalauseiden ja eriävien mielipiteiden laadintaa.

Kansanedustajan arkea rytmitti periteiseen tapaan joka torstain ryhmäkokous. Lisäksi ryhmä piti joka vuosi perinteisen 2-3 päiväisen kesäkokouksen. Pidimme myös pidempiä työpajatyyppisiä kokouksia, joissa organisoimme koko eduskuntaryhmämme työtapaa ihan uuteen malliin valiokuntaryhmien ympärille ja ryhmäkansliamallia kehittäen eli muista eduskuntaryhmistä poiketen uudella tavalla tehokkaampaan työskentelyyn tähdäten.

Eniten tätä hallituskautta leimasi ja työtä teetti hallituksen sote- ja maakuntauudistus. Pääministeri Sipilä jätti hallituksensa eronpyynnön viisi viikkoa ennen vaaleja. Hallitus siis kaatui ja sen mukana hallituksen sote-ja maakuntauudistus. Ei ole tietenkään hyvä asia, että hallitus epäonnistuu kaikkien suomalaisten kannalta tärkeässä sosiaali- ja terveyspalvelu -uudistuksessa. On ikävää, ettei löydetty tähän ihmisille tärkeään kysymykseen järkeviä ratkaisuja. Mitä itse eronpyyntöön tulee, niin toisaalta ratkaisu on toki suoraselkäinen, mutta kun se tehtiin näin lähellä vaaleja, viikkoa ennen kuin eduskunnan piti päättää työnsä, niin se tuntuu lähinnä teatterilta. Sote-uudistus oli tietysti myös syy, miksi hallitus kaatui. Se, ettei uudistus päässyt maaliin, on ollut enemmän tai vähemmän näkyvissä perustuslakivaliokunnan viime kesänä antamasta sote-uudistuksen valinnanvapauslainsäädäntöä koskevasta lausunnosta lähtien. Mitä
lähemmäs vaalikauden loppua tultiin, sitä ilmeisemmäksi asia kävi.

Valiokuntatyö

Heti kauden alusta sain jatkaa eduskunnan sivistysvaliokunnan jäsenenä ja myös toiveeni päästä mukaan tulevaisuuspolitiikkaan toteutui tulevaisuusvaliokunnan varajäsenyytenä. Tulevaisuusvaliokunnan työ on muista valiokunnasta poikkeavaa, sillä keskitymme tulevaisuuden hahmotteluun ja siihen, mitä se päätöksenteolta vaatii. Sivistysvaliokunnassa kausi oli varsin työntäyteinen, sillä hallituksen kaikista säästötoimista noin kolmasosa on kohdistunut opetus- ja
kulttuuriministeriön hallinnonalalle. Tämä tarkoitti juurikin noiden vastalauseiden ja eriävien mielipiteiden laadintaa.

Vaalikauden toinen vuosi 2016 alkoi osaltani uuden valiokuntatyön merkeissä eli Kristiina Salosen jäätyä äitiyslomalle minut valittiin sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäseneksi. Vuosi sosiaali- ja terveysvaliokunnassa oli erityisen työteliäs, sillä syyskaudella meillä oli ennätysmäärä lakiesityksiä käsiteltävänä aina lääkekorvaussäästöistä vanhusalain heikennyksiin. Myös Eläkeindeksi –kansalaisaloitteen käsittelyyn käytimme valiokunnassa paljon aikaa. Suureen osaan esityksiä olemme oppositiopuolueena tehneet vastalauseet tai eriävät mielipiteet ja näistä äänestäneet ja näin ollen olemmekin olleet todella kiireisiä.

Kevätkaudella 2017 valiokunnan käsittelyyn tulivat maakunta- ja sotelakiesitykset. Näitä työstimme koko kevään kuullen noin kahtasataa asiantuntijaa. Sivistysvaliokunnan osalta vuoden suurin asia oli ammatillisen koulutuksen reformilainsäädäntö, jota työstimme monta viikkoa kevään aikana.

Vaalikauden kolmantena vuonna syksyllä 2017 jatkoin tuttuun tapaan sivistysvaliokunnassa, jota pidänkin vähän niin kuin päätyönäni eduskunnassa. Vuoden aikana meillä oli käsittelyssä isoja asioita mm. lukiolaki ja varhaiskasvatuslaki, joista jälkimmäisestä kannoin päävastuun sdp:n valiokuntaryhmän puolesta. Varhaiskasvatuslain suurin uudistus liittyi henkilökunnan koulutustason nostamiseen ja siihen, että lainsäädäntö siirtyi kokonaisuudessaan nyt opetus-ja kulttuuriministeriön alaisuuteen. Puutteita kuitenkin jäi. Laista jäi puuttumaan lapsen tuen tarpeeseen vastaaminen esim. kolmiportainen tuki tai vastaava, varhaiskasvatuksen laatua ei määritelty, eikä Sipilän hallituksen tekemää päivähoito-oikeuden rajausta ja ryhmäkokojen suurentamista korjattu. Näistä asioista teimme pykälämuutosehdotukset ja jätimme vastalauseen lausumaehdotuksineen, jotka sitten äänestyksissä hävisimme.

Sosiaali-ja terveysvaliokunnan jäsenenä toimin Kristiina Salosen äitiysloman ajan vielä syyskauden 2017 alkuun asti eli sote-uudistus oli silloin osana jokaista työpäivää. Kevätkauden 2018 alusta alkaen toimin lakivaliokunnan jäsenenä. Kevään lopussa mieluisa tehtäväni tulevaisuusvaliokunnassa loppui, kun tilalle tuli ympäristövaliokunnan varajäsenyys. Katsoin tärkeämmäksi tämän, koska olen perehtynyt perinpohjaisesti sisäilmaasioihin ja valiokunnan varajäsenenä voin helpommin puuttua aihepiiriä koskeviin asioihin ja pysyä ajan tasalla.

Vaalikauden viimeisenä vuotena jatkoin tuttuun tapaan sivistysvaliokunnassa. Vuoden aikana meillä oli käsittelyssä isoja asioita mm. ylioppilastutkinnon uudistaminen, opintotukilaki, valtioneuvoston selonteko liikuntapolitiikasta sekä tulevaisuusselonteko.

Ehkä parhaiten jäi kuitenkin mieleen sivistysvaliokunnan käsittelyssä ihan kauden lopussa ollut Maksuton toinen aste –kansalaisaloite, jonka hallituspuolueet kaatoivat. Kansalaisaloitteessa vaadittiin mm. maksuttomia oppimateriaaleja. Halutessaan valiokunta olisi kuitenkin voinut tehdä samanlaisen lausuman, mitä me sosialidemokraatit esitimme vastalauseessa. Vastalauseessa esitimme (sd., vas., vihr., rkp), että eduskunta edellyttää yhtyen kansalaisaloitteen asiasisältöön, että valtioneuvosto laatii perusteellisen selvityksen ja ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin ja lakiuudistuksiin lukio- ja ammatillisten opintojen maksullisuuden poistamiseksi.

Lakivaliokunnassa jatkoin niin ikään edelleen. Vuoden aikana käsittelyssä olleita asioita oli runsaasti mm. laki lasten huollosta ja tapaamisoikeudesta, josta kannoin päävastuun. Lakivaliokuntamme antoi joulukuussa 2018 siitä yksimielisen mietinnön. Laki on askel eteenpäin suhteessa nykylainsäädäntöön, mutta samalla lainsäädäntöön jää vielä puutteita. Lakiin otettiin uudet säännökset vuoroasumisesta, jossa lapsi eron jälkeen voi asua tasapuolisesti kummankin vanhemman luona.

Valtiopäivätoimet

Kansanedustajan valtiopäivätoimiksi luetaan kirjalliset kysymykset hallitukselle, lakialoitteet, talousarvioaloitteet ja erilaiset puheenvuorot täysistunnoissa. Itse tein seuraavat valtiopäivätoimet. Ne löytyvät kaikki eduskunnan verkkosivuilta eduskunta.fi.

Kirjalliset kysymykset:

• Wilma-järjestelmän käytöstä päiväkodeissa
• Matkaviestinverkon tukiasema-asennusten viranomaisohjeistuksen
  ajantasaistamisesta
• Oppilas- ja opiskelijahuollon ulottamisesta varhaiskasvatukseen
• THL:n irtisanomisista ja tartuntatautiuhkiin reagoimisesta
• Lastentarhanopettajien riittävyydestä
• Säästöjen vaikutuksista sivistyksellisiin oikeuksiin
• Myyjän korvausvastuusta kiinteistönkaupassa
• Ylempien AMK-tutkintojen työelämäkokemusvaatimuksesta
• Kuvataiteilijoiden näyttelypalkkiosopimuksesta
• ALS-potilaiden hoidosta
• Kansallisgallerialle tehtävien lahjoitusten verovähennysoikeuksista
• Soveltavan ja yhteisöllisen teatterin yliopistotason koulutuksesta
• Tuotantokannustinjärjestelmästä elokuville
• Elinikäisen oppimisen uudesta strategiasta
• Lapsiavioliittojen estämiseksi
• Biolääketieteen mahdollisuuksista
• Viestintäteknologian turvallisesta käytöstä
  5/16
• Terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvoston kokoonpanosta
• Varhaiskasvatuksen henkilöstörakenteen kehittämisestä
• Vapaaehtoistoiminnan ruokailujen verovapaudesta
• Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminnan
  hyödyntämisestä yhteiskunnan ja yritysten kilpailukyvyn kehittämisessä
• Varhaiskasvatuksen maksuttomuudesta
• Kuvallisen ilmaisun osaamisen siirtämisestä osaksi media-alan
  perustutkintoa
• Sosiaalialan asiantuntijuuden turvaamisesta ja palvelun yhdenvertaisesta
  laadusta
• Katsomustiedon opetuksesta
• Lounais-Suomen talouskasvun tukemisesta
• Sotilastapaturmalaista
• Virvoitusjuomaverosta ja mehuteollisuuden työllisyydestä
• AVH-kuntoutuksen riittämättömyydestä
• Kelan vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen kilpailutuksesta
• Suomen kliinisten lääketutkimusten laskevan trendin muuttamisesta
• Suomen kielen aseman turvaamisesta
• Lapsen tuen toteuttamisesta varhaiskasvatuksessa
• Suomen kliinisten lääketutkimusten laskevan trendin muuttamisesta
• Nuorisopsykiatrian ikärajasta
• Varovaisuusperiaatteesta 5G-teknologian yleistyessä
• Antibioottiresistenssin ehkäisemisestä
• Koulutuksellisen tasa-arvon toteutumisesta yksityisissä
  varhaiskasvatuspalveluissa
• Korjausavustuksista ja neuvonnasta kotien terveyshaittojen poistamiseksi
• Kehotunnekasvatuksesta ja seksuaalisen häirinnän ennalta
  ehkäisemisestä
• Perusopetuksen arvosanoista
• Kuntoutuspsykoterapiapalveluiden turvaamisesta
• Pienten koululaisten vuorohoidon järjestämisestä
• Suostumuksesta raiskauksen kriteerinä
• Koulutuksellisen tasa-arvon toteutumisesta yksityisissä
  varhaiskasvatuspalveluissa
• Varhaiskasvatuksen laadun ja vaikuttavuuden parantamisesta
• Valmistalotoimittajien riittämättömästä vastuusta rakennusvirheissä
• Hylkeiden aiheuttamista haitoista ammattikalastajille
• Pienten koululaisten vuorohoidon järjestämisestä
• 
  Lakialoitteet:
• Laiksi alkoholilain 14 §:n muuttamisesta
• Laiksi perusopetuslain muuttamisesta
• Laiksi lukiolain muuttamisesta
• Laiksi tietoyhteiskuntakaaren muuttamisesta
• Laiksi väylämaksulain kumoamisesta
• Laiksi varhaiskasvatuslain 11 a ja 11 b §:n muuttamisesta
• Varhaiskasvatuslaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (aloitteessa esitetään varhaiskasvatuksen subjektiivisen päivähoito-oikeuden palauttamista)
• Varhaiskasvatuslaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (aloitteessa esitetään vuorohoidon laajentamista peruskoulun ensimmäiselle ja toiselle luokalle)
  Kyselytunnin kysymykset
• Koulutuksellisen eriarvoistumiskehityksen pysäyttämisestä
• Sote-uudistuksen kustannuksista
• Opintotuen leikkauksista
• Turvapaikanhakijoiden työnteko-oikeudesta
• Päivähoitomaksujen korotuksista
• Lasten, nuorten ja perheiden palveluista
  Ryhmäpuheenvuoro:
• Opintotukivälikysymyksessä
  
  Talousarvioaloitteet:
• Talousarvioaloite määrärahan lisäämisestä Museovirastolle Ristimäen
  arkeologisiin kaivauksiin
• Talousarvioaloite määrärahan lisäämisestä nuorten aikuisten
  osaamisohjelmaan
• Talousarvioaloite määrärahan lisäämisestä museoiden valtionosuuteen
• Talousarvioaloite määrärahan lisäämisestä elokuva-alan
  kannustinjärjestelmän perustamiseen
• Talousarvioaloite määrärahan lisäämisestä Suomen Akatemian
  toimintamenoihin- Talousarvioaloite määrärahan lisäämisestä
  innovaatioekosysteemirahoitukseen ammattikorkeakouluille
• Talousarvioaloite määrärahan lisäämisestä osa-aikaisen
  varhaiskasvatukseen maksuttomuuteen 5-vuotiaille

Toimintani kansanedustajana numeroina vaalikautena 2015-2019

Lakialoitteet 8
Kirjalliset ja suulliset kysymykset 47
Puheenvuorot istunnoissa 194

Läsnäolo täysistunnoissa

Vuosi	Poissa	Istuntoja
2015-16	9	223
2017	6	147
2018	6	181

Tiedotustoiminta

Lehtikirjoitukset 93
Tiedotteet 132

Lisäksi artikkeleita:

Tarvitsemme väestöpoliittisen ohjelman. Teoksessa Maassamuutto ja siirtolaisuus kehityksen moottoreina? IX muuttoliikesymposium. 2015.(Toim. Elli Heikkilä ja Tuomas Martikainen) 2016

Pienellä budjetilla suuria asioita. Teoksessa Blogiavauksia taiteen ja kulttuurin merkityksestä. #kulttuuriVOS. Sitra 2017 Demokratiaa vai kliktivismiä? Teoksessa Aatteen vuosisata 1918 – 2018. Turun Sosialidemokraattisen yhdistyksen 100-vuotisjuhlakirja. 2018

Suomen kieltä ja lukutaitoa vaalittava. Teoksessa Kirja, muutosvoima (toim. Katriina Kajannes) 2019

Valiokunnat ja muut toimielimet

Lakivaliokunta (jäsen) 14.02.2018–
Sivistysvaliokunta (jäsen) 05.05.2015–
Ympäristövaliokunta (varajäsen) 15.06.2018–
Tulevaisuusvaliokunta (varajäsen) 09.06.2015–14.06.2018
Sosiaali- ja terveysvaliokunta (jäsen) 09.09.2016–06.09.2017

Ulkomaanmatkat

Osallistuin tammikuussa 2017 EU:n väestö- ja kehitysryhmän opintomatkalle Guatemalaan ja El Salvadoriin. Matkalla tutustuimme näiden maiden seksuaali- ja lisääntymisterveystilanteeseen ja –oikeuksiin. Molemmissa maissa toimii kansainvälisen avun turvin kansalaisjärjestöjä, jotka tekevät ahkerasti työtä seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämiseksi. Ne tarjoavat mm. ehkäisyneuvontaa ja äitiysajan terveydenhuoltoa. Tämän työn avulla teiniraskaudet sekä äitiys- ja lapsikuolleisuus vähentyvät koko ajan ja yhä useampi lapsi saa syntyä toivottuna.

Sivistysvaliokunta teki opintomatkan Japaniin ja Etelä-Koreaan 20.-31.5.2017. Matkan pääaiheena oli tutustuminen Japanin ja Etelä-Korean perusopetukseen ja yliopistokoulutukseen sekä niiden nykytilaan ja kehityssuuntiin. Perusopetuksen osalta painopisteenä oli erityisesti laadunhallinta ja digitalisaation hyödyntäminen. Valiokunta sai tietoa opetuksen ja koulutuksen järjestämisestä vierailemalla kouluissa ja yliopistoissa. Matkalla valiokunta tutustui myös tutkimuksen järjestämiseen ja rahoitukseen sekä teki kouluvierailuja.

Lokakuussa 2017 pääsin sivistysvaliokunnan edustajana osallistumaan ammattitaidon World Skills -kisoihin, jotka pidettiin 14.-19.10. Abu Dhabissa. Kisoihin osallistui 1255 nuorta 58 eri maasta. Suomen joukkueen 27 kilpailijaa osallistuivat 24 lajiin, mm. lentokonekorjaukseen, ravintolapalvelulajiin, leivontaan jne. Itse pääsin osallistumaan avajaisiin ja tutustumaan kisa-alueeseen kahtena kilpailupäivänä. Suomalaisista nuorista ja ammatillisesta koulutuksesta voi olla erittäin ylpeä. Suomen ammattitaitomaajoukkue saavutti kisoissa hienon tuloksen: kolme kultaa, yhden hopean ja yhdeksässä lajissa Medallion for Excellence -tunnuksen. Osallistuin myös pariin seminaariin, joista toinen käsitteli koulutusvientiä. Pääsin myös tapaamaan suurlähettiläs Riitta Swania ja muutamia koulutusalan suomalaistoimijoita, joiden kanssa keskustelusta sain uutta tietoa Arabiemiraatteihin ja erityisesti Suomen koulutusvientiin liittyen.

Lakivaliokunnan kanssa tutustuimme 4.-5.9.2018 Ahvenanmaan itsehallintoon parin päivän ajan. Syyskuun 7. päivä 2018 onnistui myös sivistysvaliokunnan vierailu Turkuun, joten saimme esitellä meidän ajankohtaisia koulutustarpeitamme esimerkiksi positiiviseen rakennemuutokseen liittyen. Sivistysvaliokunta tutustui 23.1.2019 Kajaanin koulutuspalveluihin.

Kansanedustajan työ valtiopäivien lisäksi

Kansanedustajan tehtäviin liittyy myös osallistuminen monenlaisiin tilaisuuksiin. Näitä ovat esim. seminaarit, paneelikeskustelut ja haastattelut, joihin olen osallistunut niin puhujana, paneelikeskustelijana, haastateltavana kuin kuulijanakin. Näitä tilaisuuksia on kertynyt kymmeniä eduskuntakauden aikana.

Lukemattomien eri aiheita käsittelevien seminaarien ja infotilaisuuksien lisäksi olen osallistunut myös laajempiin kursseihin. Nämä ovat yhteiskunnan eri tahojen järjestämiä laajoja kursseja eri aihepiireihin liittyen, joihin kutsutaan osallistujia yhteiskunnan eri sektoreilta.

Vuonna 2018 osallistuin valtakunnalliselle maanpuolustuskurssille Maanpuolustuskurssi #226. Valtakunnallisten maanpuolustuskurssien (MPK) tavoitteena on antaa johtavassa asemassa oleville siviili- ja sotilashenkilöille näkemys kokonaisturvallisuuden järjestelyistä. Kurssi kesti lähes neljän viikon ajan maanantaista perjantaihin. Kurssiin kuului myös soveltava harjoitus, jossa olimme jakaantuneena eri ”ministerien” johtamiin ryhmiin. Minä sain toimia kurssin ”päämisterinä”. Tutustuimme mm. eri ministeriöiden, poliisin, rajavalvonnan sekä pelastuslaitoksen toimintoihin ja vietimme internaattijaksoa Upinniemessä tutustuen puolustusvoimiin. Kuulimme myös lukuisia esityksiä kokonaisturvallisuutta sivuavista aiheista mm. kyberturvallisuudesta ja kävimme monia mielenkiintoisia keskusteluja.

Muita kursseja, joihin osallistuin:

• Talouden puolustuskurssi 8/2015
• Kulttuurin puolustuskurssi 10/2015
• Tietoyhteiskunta-akatemia 1/2016
• Hyvä Suomi –ohjelma 1/2016, 3/2016
• Metsäakatemia 4/2016, 5/2016
• Talouden puolustuskurssi 9/2016
• Päättäjien Metsäakatemia 20 vuotta 11/2016

Kansalaisinfon seminaarit
Olen järjestänyt eduskunnan Kansalaisinfossa joka vuosi seminaareja.
Niiden tarkoituksena on pyrkiä nostamaan tärkeitä asioita laajempaan
tietoisuuteen ja toisaalta tarjota keskustelufoorumi tärkeissä ja
ajankohtaisissa asioissa sekä kansalaisille että asiantuntijoille yhdessä
kansanedustajien kanssa.

Kansalaisinfon seminaarit

• Kaipaako peruskoulun uskonto- ja katsomusopetus uudistamista? 10.12.2015
• Eläkeläisten toimeentulo 24.2.2016 (yhdessä Jukka Gustafssonin kanssa)
• Millainen on tulevaisuuden koulu ja päiväkoti? 14.6.2016 (SDP:n koulutuspoliittisen työryhmän seminaari)
• Lapsen seksuaalikasvatus osana varhaiskasvatusta, yhdessä Väestöliiton kanssa
• ”Maailman onnellisin maa, jossa kukaan ei halua synnyttää” Miten yhteiskunnasta tehdään vauvaystävällinen? yhdessä VauvaSuomi ry:n kanssa 26.4.2018
• Syyskuussa 2018 pidin kokoamani sisäilmaohjelman, Terve sisäilma on jokaisen oikeus –SDP:n sisäilmaohjelman julkistusseminaarin 27.9.2018
• Suomen kliiniset lääketutkimukset käymässä vähiin. 15.1.2019

Puolueen työryhmät

Vaalikauden toisella puoliskolla puolueen työryhmätyö on teettänyt hyvin paljon työtä. Olen Varhaiskasvatus, lapset ja perhe -työryhmän toinen puheenjohtaja ja jäsenenä Koulutuspoliittisessa työryhmässä. Toiveestani puolueelle perustettiin myös Sisäilmatyöryhmä, jonka puheenjohtajana tai oikeastaan selvityshenkilönä toimin. Sisäilmaohjelma tulikin vuoden 2018 kuluessa pitkän puurtamisen jälkeen valmiiksi. Nämä muut työryhmät ovat luonteeltaan jatkuvia ja niissä olemme aluksi työstäneet puolueen 2030- tavoitteita, eduskuntavaalitavoitteita ja lopuksi jo hallitusohjelmatavoitteita. Työryhmätyön merkitys on hyvin tärkeä, sillä niissä tehty työ jalostuu toivottavasti hallitusohjelmaan, jos hallitusvastuuseen seuraavissa vaaleissa pääsemme. Työryhmissä tehdään siis tärkeää tulevaisuustyötä.

Toiminta omassa maakunnassa

Kansanedustajan työstä kaikkea ei suinkaan tehdä Helsingissä, vaan tärkeä osa siitä tapahtuu omassa maakunnassa. Varsinais-Suomen kansanedustajat tekevät yhteistyötä maakuntaliiton koordinoimana vierailemalla yleensä maanantaisin eri tahoilla maakunnassa. Lisäksi kokoonnumme eduskunnassa kerran kuukaudessa tiistai-aamuisin erilaisten maakunnalle tärkeiden äärelle. Yhteistyöllä on suuri merkitys, sillä näin pystymme ajamaan mahdollisimman tehokkaasti maakunnan asioita valtakunnan tasolla. Näihin tapaamisiin olen pyrkinyt aina osallistumaan. Osallistuin vaalikauden aikana 51:een Varsinais-Suomen kansanedustajien vierailuun maakunnassamme eduskunnan tiistaikokousten lisäksi.

Näiden yhteisten tapaamisten ja vierailuiden lisäksi olen tehnyt myös paljon omia vierailukäyntejä, tapaamisia ja osallistumisia erilaisiin tapahtumiin. Olen tutustunut eri yhdistysten ja seurojen toimintaan ja käynyt pitämässä poliittisia tilannekatsauksia, juhla- ja vappupuheita sekä tietenkin tavannut satoja ihmisiä näissä tilaisuuksissa.

Tärkeällä sijalla ovat olleet vierailut kouluihin ja päiväkoteihin, sillä sivistysvaliokunnan jäsenenä haluan pysyä ajan tasalla siitä mitä niille kuuluu. Näen nuo vierailut myös demokratiakasvatuksena, joka on toteutunut mm. kansanedustajan kyselytuntien muodossa eri kouluissa. Päiväkoti- ja kouluvierailuja olen tehnyt 31 kertaa.

Olen pyrkinyt osallistumaan suurimpaan osaan niitä markkinatapahtumia, joissa paikallisella SDP:llä on koju. Markkinoilla olen ollut mukana 62 kertaa vaalikauden aikana.

Luottamustoimet, verkostot ja muut jäsenyydet

Kuluneena vaalikautena olen toiminut Opetushallituksen johtokunnassa, Finnveran hallintoneuvoston jäsenenä ja Kansallisgallerian valtuuskunnan jäsenenä.

Eduskunnassa toimii lukuisa joukko erilaisia verkostoja. Arkadia-seuran puheenjohtajana olen ollut kaksi viimeistä vuotta. Seuran tarkoituksenahan on luoda edellytyksiä kansanedustajien ja kulttuurielämän edustajien väliselle yhteydenpidolle sekä edistää maamme kulttuurioloja, kulttuuripoliittista keskustelua ja jäsenkunnan laaja-alaista kulttuurin tuntemusta. Arkadia-seuran kokouksia pidetään säännöllisesti ja sen lisäksi järjestämme vuosittain neljästä kuuteen laajempaa kulttuuri- ja taidepoliittista keskustelutilaisuutta ja erilaisia vierailukäyntejä kulttuurikohteisiin. Kulttuuri on siis vahvasti ollut osa työtäni myös viime vuonna.

Tällä vaalikaudella olen ollut myös Takki-verkoston jäsen. Takki-verkosto on ammattikorkeakoulujen ja eduskuntaryhmien yhteinen työelämän ja ammatillisen korkeakoulutuksen verkosto. Tämäkin verkosto kokoontuu ahkerasti ja järjestää erilaisia seminaareja ja keskustelutilaisuuksia. Tämä on erityisen mieluinen tehtävä, sillä on hienoa työskennellä paremman ammattikorkeakoulutuksen puolesta. Samaa työtä jatkoin myös omassa maakunnassa, etenkin Turun AMK:n osalta, jossa olen jatkanut TUAS Fellowna eli nimitys kertoo siitä, että olen eri tavoin mukana kehittämässä Turun ammattikorkeakoulua.

Olen ollut mukana myös työssä nuorten mielenterveyden puolesta eduskunnan nuorten mielenterveyden tukiryhmässä sen varapuheenjohtajana. Keskellä vaalikautta perustetussa eduskunnan sisäilmatyöryhmässä olen toiminut varapuheenjohtajana. Tämän työryhmän tarkoituksena on toimia puhtaan ja terveellisen sisäilman puolesta ja olenkin saanut jo runsaan määrän yhteydenottoja asiaan liittyen. Asia on erittäin tärkeä ja ajankohtainen, sillä ikävän suuri määrä ihmisistä kärsii sisäilmaongelmien takia. Teemme ryhmässä voitavamme asian nostamiseksi esille. Olen ollut myös eduskunnan allergiatyöryhmän varapuheenjohtajaksi. Mainittujen lisäksi osallistun mahdollisuuksien mukaan myös eduskunnan monien muiden verkostojen toimintaan.

• Turun kaupunginvaltuuston jäsen 2009-jatkuu
• Varsinais-Suomen maakuntahallituksen jäsen 2018
• Maakunnan yhteistyöryhmän MYR jäsen 2018
• Turku Energian hallitus 2018-
• KOY Turun Monitoimihallin hallitus 2010-2018
• Opetushallituksen johtokunta 2015- jatkuu
• Finnvera oyj:n hallintoneuvosto 2014- jatkuu
• Turun ammattikorkeakoulun Terveyden ja hyvinvoinnin neuvottelukunta 2015-jatkuu
• Kansallisgallerian valtuuskunta 2014- jatkuu
• Arkadia-seuran johtokunnan jäsen 2015-jatkuu, puheenjohtajuus 2017-jatkuu
• Eduskunnan takki-verkoston (Ammattikorkeakouluihin liittyvä) työvaliokunta 2015-jatkuu
• Eduskunnan nuorten mielenterveyden tukiryhmän työvaliokunnan varapj 2015-jatkuu
• Eduskunnan sisäilmatyöryhmän varapuheenjohtajuus 2017-jatkuu
• Eduskunnan SOSTER-verkoston jäsen 2015-
• Eduskunnan allergiaryhmän varapuheenjohtajuus 2018-
• Korkeakoulutus ja –tutkimus 2030 –visio parlamentaarisen seurantaryhmän jäsen 2017-2018
• Moikoisten syöpäsäätiön hallintoneuvoston jäsen

Kiitos näistä neljästä vuodesta. Toivottavasti saan jatkaa vaikuttamistyötä myös vaalien jälkeen. Tätä tavoitetta toivottavasti edesautat äänestämällä numeroa 38!
Eeva-Johanna
Eeva-Johanna Eloranta
kansanedustaja
GSM 050 5232 309
eeva-johanna.eloranta@eduskunta.fi, www.eeva-johanna.net